Rakennetaan uusi Tampereen yliopisto yhteistyöllä
Tampereella eletään mielenkiintoisia aikoja, kun synnytetään uutta, monialaista yliopistoa. Tavoitteena on luoda eri alojen osaamista yhdistävä yliopisto, joka pystyy kilpailemaan kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Menestyminen maailmalla edellyttää paitsi yliopiston omaa maailmanluokan osaamista myös yliopiston kehitysvaiheeseen parasta mahdollista hallitusta. Tarvitaan myös saumatonta ja läheistä yhteistyötä kaikkien yliopiston keskeisten sidosryhmien kesken.
Suomen Akatemian Tieteen tila -selvitykset ja kansainväliset yliopistovertailut kertovat, että osa suomalaisista yliopistoista on menettänyt asemiaan yliopistotason kansainvälisissä vertailuissa. Erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden aloilla kansainvälinen kilpailu on kiristynyt, ja Aasian maiden yliopistojen vahva nousu näkyy kansainvälisissä vertailuissa. Suomalaisten korkeakoulujen toimintaedellytykset täytyy nostaa kansainvälisten kilpailijoiden kanssa tasavertaisiksi. Menestyminen vaatii voimien yhdistämistä, päällekkäisyyksien karsimista ja toimintatapojen uudistamista.
Säätiöyliopistomalli on ollut toiminnassa Aalto-yliopistossa ja yhdessä Tampereen yliopiston edeltäjistä, Tampereen Teknillisessä Yliopistossa. Näytöt ovat olleet hyvät. Malli on tuonut mukanaan myös uuden sidosryhmän, yliopiston perustajat. Perustajat uskovat perustamansa yliopiston osaamisen yltävän maailman huipulle ja ovat sitoutuneet yliopiston kehittämiseen myös sijoittamalla merkittäviä summia yliopiston säätiöpääomaan. Tuotoilla voidaan tehdä uusia strategisia avauksia yliopiston toiminnassa. Vastineeksi myös valtio on sijoittanut lisää rahaa yliopistojen säätiöpääomaan. Perustajat tukevat lisäksi yliopiston toimintaa mm. rahoittamalla yksittäisiä tutkimusprojekteja ja antamalla tilaustutkimuksella yliopistolle omia ongelmiaan ratkaistavaksi.
Säätiöyliopiston hallintomalli on yliopistolain, säätiön perustamisasiakirjojen, yliopiston johtosäännön ja säätiöyliopistoissa tähän asti koettujen hyvien käytäntöjen yhdistelmä. Sen komponentit eivät ole keskenään ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan.
Konsistori päättää yliopiston hallituksen kokoonpanon kuusijäsenisen nimityskomitean ehdotuksesta. Perustajien rooli yliopiston hallinnossa liittyy siihen, että ne nimeävät nimityskomiteaan kolme ehdokasta. Muuta roolia perustajilla ei yliopiston hallinnossa ole.
Säätiöyliopiston ylimmillä toimielimillä eli säätiön hallituksella, akateemisella hallituksella eli konsistorilla ja yliopiston rehtorilla on toimiva, toisiaan täydentävä työnjako, jossa pyritään hyvään hallintotapaan. Hyvään hallintotapaan liittyy myös yritysten hallinnosta tuttu termi riippumattomuus. Paras mahdollinen hallitus koostuu yliopiston parasta ajavista ja yliopiston tilannetta tuntevista henkilöistä, jotka kukin omalla osaamisellaan muodostavat yliopiston sen hetkistä tilannetta vastaavan tavoiteprofiilin. Riippumaton hallituksen jäsen ei voi olla työsuhteessa tai taloudellisessa suhteessa edustamaansa yliopistoon. Yliopistolaki asettaa lisäksi korkeat kelpoisuusvaatimukset hallituksen jäsenille.
Mahdollisuutta strategiseen riippumattomaan hallitukseen on yliopistolaissa edistetty siten, että opetukseen ja tutkintoihin liittyvät asiat on säädetty toimielimelle, konsistorille, jonka jäsenet yliopistoyhteisö valitsee omasta keskuudestaan. Sana strateginen tarkoittaa tässä sitä, että hallitus antaa tieteelliset asiat konsistorin hoidettavaksi. Hallituksen tärkein tehtävä on sparrata ja hyväksyä rehtorin esittämä strategia ja seurata sen toimeenpanoa.
Uuden yliopiston käynnistäminen on mittava urakka, joka edellyttää hyvää yhteistyötä ja avointa kommunikaatiota sekä yliopiston sisällä että sen sidosryhmien kanssa, ja myös näiden kesken. Keskustelu käy ajoittain kiivaanakin, kuten murrosvaiheissa on tapana.
Maailma muuttuu nopeasti: globaalit megatrendit ja nopea teknologiakehitys muuttavat radikaalisti työtä ja osaamistarpeita. Teknologia-alalle on tärkeää, että Suomessa säilyy relevantti, korkeatasoinen osaaminen. Ainoastaan siten voimme Suomena menestyä myös tulevaisuudessa. Yliopistojen ja yritysten hyvästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja.
