Tekoälypuuhastelusta päästävä vaikuttavampiin toteutuksiin

Suomalaisissa yrityksissä on vahva kokeilemisen kulttuuri. Tästä huolimatta olemme jäämässä jälkeen tekoälyn soveltamisessa. Tekoälypuuhastelusta pitäisi päästä kansainvälisen tason toteutuksiin. Tässä auttaa uusi tekoälykiihdyttämö.

Yksi kokeilukulttuurin konkreettisista ilmentymistä on yritysten into tehdä pienimuotoisia tekoälykokeiluja, niin sanottuja pilotteja. Kokeilut ovat parhaimmillaan opettavaisia ja silmiä avaavia. Valitettavan usein kokeilut kuitenkin jäävät puuhastelun tasolle ja yläfemmojen heittelyksi pukuhuoneessa.

Älkää ymmärtäkö väärin, tekoälyn kanssa on hyvä lähteä pienestä liikkeelle. Konsulttien kalvoissa ei turhaan huudeta ”start small, think big, grow fast”. Tekoälyyn kuitenkin kohdistuu valtava määrä odotuksia, jotka usein jäävät täyttymättä, minkä seurauksena kokeilut usein tuottavat pettymyksiä.

On hyvä pitää mielessä, että pienessä mittakaavassa tekoäly ei mullista mitään. Suurin osa tämänhetkisistä tekoälyn tuomista hyödyistä saavutettaisiin myös edistyksellisellä analytiikalla ja tehokkaalla datan visualisoinnilla.

Tekoälypilottien viisi haastetta

Nykyisten kokeilujen merkittävimmät haasteet nousevat esiin, kun pilotti pitäisi viedä tuotantoon. Tähän on karkeasti viisi syytä:

1. Tekninen syy. Yrityksen datavarannot eivät ole reaaliaikaisia, dataa syntyy eri lähteissä ja sitä siirretään eri tavoilla organisaation sisällä. Data kerätään, mutta infra ei ole tarpeeksi hienostunutta, jotta rakennettu ratkaisu toimisi käytännössä.
2. Epäselvä omistajuus. Rakennetuille ratkaisulle ei aina löydy luonnollista omistajaa yrityksen organisaatiorakenteessa, jolloin ratkaisu unohtuu pöytälaatikkoon, eikä sitä käytetä tai kehitetä.
3. Inhimillinen syy. Ihminen tuntee usein epäluuloa koneen mallinnuksia kohtaan. Tämä korostuu tilanteissa, joissa mallinnuksen osoittamat ratkaisut ovat ristiriidassa käyttäjän intuition kanssa, erityisesti, jos mallinnus ei kykene perustelemaan ratkaisujaan.
4. Kulttuurinen syy. Merkittävien tekoälyhankkeiden alkutaipaleella niiden tuoma lisäarvo ja lopputulos ovat usein hämärän peitossa. Tämä johtaa siihen, että monen yrityksen johtoporras mieluummin valitsee riskittömämmän tien, pupu menee sammarihousuihin, eikä tekoälyratkaisuja siten ikinä viedä tuotantoon.
5. Puutteellinen ymmärrys. Väitän, ettemme vielä(kään) laaja-alaisesti ole sisäistäneet tekoälyn potentiaalia. Emme osaa ajatella tarpeeksi isosti, emmekä oivalla millä kaikilla tavoilla tekoälyä voisi soveltaa.

Kiihdyttämöstä vauhtia tekoälyn soveltamiseen

Uuden tekoälykiihdyttämön tarkoitus on auttaa yrityksiä edellä mainituissa haasteissa. Kyky soveltaa tekoälyä on keskeisessä asemassa, kun tulevaisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kakkupaloja jaetaan.

Meidän tulee panostaa yritysten tekoälyhankkeisiin liittyvään toteutuskyvykkyyteen, jotta puuhastelun yläfemmat vaihtuvat ammattimaiseen ja konkreettiseen tekemiseen.

Alexander Törnroth

@TsarTalk

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden yhteydessä toimivan tekoälykiihdyttämön vetäjä.

Kirjoitus on julkaistu myös TEM:n Tekoälyaika.fi:ssä