Hyvä vai huono hallitusohjelma?
Suhteellisin hyvin meni sittenkin, vaikka vielä vuorokausi ennen hallitusohjelmaa neuvottelemaan lähtevien puolueiden julkistamista, uskoin vahvasti, että hallituspohja on sinipuna. Pohdin, että Antti Rinne testauttaa keskustan kentällä kiinnostuksen lähteä mukaan hallitukseen, jolloin kokoomuksen kanssa mahdollisesti mönkään menneiden neuvotteluiden jälkeen hänellä olisi takataskussa tieto keskustan kiinnostuksesta. Kansanrintama ei lähtökohtaisesti ole elinkeinoelämän näkökannalta suosituin hallituspohja. Montaa vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut tarjolla vaalituloksen perusteella.
Hallitusneuvotteluissa käytetty ilmiöpohjainen tarkastelu ja Rinteen toiminta haastoivat neuvottelijat. Sipilän hallituksessa totutun tiukan talouslinjan sai nyt unohtaa. Toki parantunut talous- ja työllisyystilanne mahdollistivat anteliaamman linjan, mutta laajan vasemmiston oppositiovuosina kokoamat toiveet laitettiin kaikki nyt pöydälle, ja rahasta keskusteltiin vasta myöhemmin. Menetelmää kuvailtiin mm. anna lapsesi valita haluamansa joululahjat lelukaupasta ja kerro budjetti vasta kassalla -menetelmäksi.
Teknologiateollisuuden näkökannalta hallitusohjelman kirjaukset ovat ennakkopeloista huolimatta pääosin onnistuneita. Haasteita on eniten työelämäkirjauksissa, mutta onneksi tässä tapauksessa moni asia tulee kolmikantaiseen valmisteluun, jolloin päätöksiin voidaan vielä vaikuttaa. Selvityksiä ja erilaisia neuvotteluryhmiä tuleekin lukuisia, joiden seuraamiseen tarvitaan useita ministereiden erityisavustajia. Erityisavustajien tehtävänä on varmistaa puolueen oman linjan eteneminen työryhmässä ja niidenkin ministeriöiden työryhmissä, joissa ei ole oman puolueen ministeriä. Selvitykset työllistävät myös Teknologiateollisuutta monella tapaa: varsinkin ilmastotiekartan ja tki-tiekartan laadinnassa meillä on oma osuutemme täytettävänä.
Hallitusohjelman heikoin lenkki lienee ohjelman rakentuminen 75 prosentin työllisyystavoitteen varaan.
Hallitusohjelman heikoin lenkki lienee ohjelman rakentuminen 75 prosentin työllisyystavoitteen varaan. On erittäin tärkeää, että tavoite on asetettu korkealle, mutta keinot siihen pääsemiseksi tulisi löytää muutaman kuukauden aikana kolmikanteisessa valmistelussa. Uskon todella, että osapuolet haluavat löytää toimet, joilla tavoitteeseen päästään, sillä varsinkin opposition toiveena on osoittaa, ettei valtion, ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien yhteistyö tuota toivottuja tuloksia. Muut hallitusohjelman toteutukseen varatut rahat saadaan valtionomaisuutta myymällä ja veroja kiristämällä. Rahaa laitetaan koulutuksen lisäksi mm. tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan sekä infraan.
Vihreiden uusi puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi puoluekokouspuheessaan: “Huoltosuhteemme heikkenee merkittävästi 2030-luvulle asti. Tarvitsemme tuottavuutta, työllisyyttä ja investointeja. Jos haluamme tuottavuutta, mikään ei ole yhtä tärkeää, kuin koulutukseen satsaaminen. Jos haluamme työllisyyttä, mikään ei ole yhtä tärkeää, kuin avoin ja kansainvälinen Suomi, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maahan muuttaville ja täällä jo oleville. Jos haluamme investointeja, mikään ei ole yhtä tärkeää, kuin ennakoitava, vakaa ja avoin yhteiskunta.” Kuulostaa hyvältä.
Hallitusohjelma on hyvä tai huono vasta sitten, kun nähdään toimet, joita hallitus toteuttaa ja Teknologiateollisuus haluaa ehdottomasti olla mukana toteuttamassa hyvää hallitusohjelmaa.
Sanna Rauhansalo
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Twitter: @SannaRauhansalo
