Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet eivät ole kestävällä pohjalla

Yksi Suomen historian lyhyimmistä nousukausista on päättymässä. Talouskasvu on hyytymässä ja vientinäkymät synkentyneet Kiinan ja USA:n kauppasodan sekä muiden kansainvälisten kriisien heijastuessa kaikille markkinoille. Maailman talouskasvuveturin Kiinan kasvu on hiljenemässä ja Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi oli lokakuussa Saksassa 41,7, joka on matalin taso vuoden 2009 heinäkuun jälkeen. Vientivetoinen Suomi uhkaa ajautua taantumaan vuonna 2020.

Lähivuosia uhkaava talouskehitys huomioiden hallituksen talouspoliittiset tavoitteet eivät ole kestävällä pohjalla. Valtiovarainministeriön uusimman kasvuennusteen perusteella näyttää todennäköiseltä, että työllisyysaste ei nouse hallituskauden aikana 75 prosentin tavoitteeseen. Lisäksi VM arvioi talouskasvua ennustetusta hidastavat riskit todennäköisemmiksi kuin mahdolliset positiiviset kehityskulut. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 muuttuu nykymenolla noin 5,5 miljardin velanotoksi.

Mahdollista julkista velkarahaa ei pidä käyttää juoksevien menojen kattamiseen vaan vain Suomen kilpailukykyä tukeviin investointeihin kuten koulutukseen, tutkimukseen, digitalisaation vauhdittamiseen, julkisen sektorin tehostamiseen ja logistiikkajärjestelmän tehostamiseen.

TYÖLLISYYTTÄ, KILPAILUKYKYÄ JA KASVUA TKI:STÄ

Business Finlandin valtuus tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) pysyy suurin piirtein vuoden 2019 tasolla (noin 335 miljoonaa euroa) seuraavien neljän vuoden aikana. Lisäksi hallitus on päättänyt väliaikaisista määrärahojen lisäyksistä muun muassa innovaatioekosysteemeihin ja kiertotalouteen vuosille 2020 ja 2021. Nämä panostukset ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä ottaen huomioon hallituksen ja kaikkien puolueiden tavoite, jonka mukaan Suomessa käytettäisiin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta TKI-toimintaan vuonna 2030. Jotta tavoite toteutuisi, tulisi julkisten panostusten kasvaa noin 1 prosenttiin hallituskaudella ja 1,33 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallitus esittää kuitenkin budjettikirjassaan julkisen TKI-intensiteetin pitämistä entisellä 0,82 prosentin tasolla. Lisäksi innovaatiorahoituksen kasvaessa tiederahoitus Suomen Akatemian osalta kääntyy laskuun.

Investointiaste on Suomessa liian alhainen. Odotettavissa olevan matalasuhdanteen vuoksi hallitukselta tarvitaan merkittäviä toimia, jotta investoinnit saadaan käännettyä kasvuun. Tärkeimpinä kriteereinä investointeja tehtäessä ovat yrittämistä ja omistamista tukeva talous- ja veropolitiikka, kannustimet ja panostukset uusien kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, investointien verokannustimet, huippuosaajien ja ammattiosaajien saatavuus, työn, energian ja logistiikan kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen, työrauhan varmistaminen työehtosopimusten ollessa voimassa sekä julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen.

Hallitus pyrkii vuoden 2020 budjetissa parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä eri tavoin. Luvatun yrittäjyysohjelman tavoitteena on kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kannattavaan kasvuun. Investointeihin luvataan kannustimia antamalla määräaikaisesti mahdollisuus investointien tuplapoistoihin ja määräämällä lupakäsittelyn maksimiajaksi yksi vuosi.

Innovaatiorahoitusta suunnataan yritysvetoisiin hankkeisiin, tki-verokannustimia valmistellaan ja digitalisaation edistämiseen suunnataan rahoitusta. Korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen määrärahoja lisätään. Työperusteisten oleskelulupien myöntämiseen osoitetaan lisäresursseja. Hiilineutraalisuustiekartat tehdään toimialakohtaisesti yritysten ja hallituksen yhteistyönä. Valtio edistää julkisen tiedon avaamista ja osallistaa kansalaisia ja yrityksiä julkisten palveluiden kehitykseen. Kehitystyössä edistetään tekoälyn hyödyntämistä ja muiden uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuotantoon.

Hal­li­tus ei tee riit­tä­väs­ti töi­tä työl­li­syy­sas­teen nos­ta­mi­sek­si 75 pro­sent­tiin.

Paljon jää kuitenkin myös kiireelliselle työlistalle. Hallitus ei tee riittävästi töitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Tavoitteen toteuttamiseksi on nopeasti työstettävä konkreettinen toimenpideohjelma, jossa on riittävästi vaikuttavuutta – tarvitaan sekä porkkanaa että keppiä. Yrittäjyysohjelma, kestävän verotuksen tiekartta ja energiaveropaketti pitää ehdottomasti tehdä yhdessä elinkeinoelämän kanssa, jotta niistä saadaan työllisyyttä, investointeja ja kasvua edistäviä. Suomen menestys on kiinni yritysten menestyksestä. Kohtaanto-ongelmaa on pienennettävä ja työperäistä maahanmuuttoa kasvatettava nopeasti, koska Suomessa on työttömyydestä huolimatta jatkuvasti satatuhatta työpaikkaa avoinna. Työvoimapula on yksi suurimmista Suomen kasvun esteistä.

Julkisen talouden tehokkuutta ja kestävyyttä on parannettava ottamalla julkisella sektorilla laajasti käyttöön innovatiivisiin ratkaisuihin, laatuun ja käyttäjäystävällisyyteen, elinkaarikustannusten pienentämiseen ja kiertotalouteen kannustavia hankintamalleja ja valintakriteerejä.

Yrittämisen, investointien ja työllisyyden edistämiseksi on lisäksi kaksi kokonaisuutta, joista on huolehdittava. Työrauha on saatava nykyistä kestävämmäksi, tukilakot ja poliittiset lakot on rajattava samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi julkisen talouden tasapainosta on huolehdittava, jotta veroaste saadaan laskuun.

TYÖTTÖMYYSTURVA JA PERHEVAPAAT UUDISTETTAVA

Hallitus on sitoutunut nostamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Se on kertonut kokonaisvaltaisesta työllisyyspaketista, mutta paketin toimet jäävät valtaosin vain listaukseksi asioista, joita tullaan jatkossa valmistelemaan.

Toimia tavoitteen saavuttamiseksi valmistellaan seitsemässä kolmikantaisessa työllisyysryhmässä. Näistä vain palkkatukiasioita valmisteleva työryhmä on saanut konkreettisia ehdotuksia aikaiseksi, mutta näilläkään sinänsä hyvillä ehdotuksilla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta työllisyyteen. Muissa ryhmissä työ on lähtenyt liikkeelle verkkaisesti.

Työllisyystavoitteen saavuttamisen osalta paineet siirtyvät nyt 2020 kevään kehysriiheen ja syksyn budjettiriiheen. Riittäviä työllisyysvaikutuksia tuskin saadaan aikaiseksi ilman rakenteellisia uudistuksia työttömyysturvaan. Myös perhevapaat tulisi uudistaa kunnianhimoisemmin kuin mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Mikäli kolmikantaisista työryhmistä ei saada riittäviä toimia aikaiseksi, on hallituksen tehtävä tarvittavat päätökset tavoitteen saavuttamiseksi.

Työllisyyttä parantavien uskottavien toimien puute korostaa entisestäänkin alkaneen työmarkkinakierroksen tärkeyttä. On ehdottoman tärkeää, että liittojen välillä syntyvät ratkaisut edistävät vientiyritysten kilpailukykyä ja paikallisia ratkaisuja, jotta yritysten työllistämismahdollisuudet turvataan. Ratkaisuissa on huomioitava heikentyvä talouden tilanne.

PANOSTUKSET OSAAMISTASON NOSTOON JA KOULUTUKSEN LAATUUN TARPEELLISIA

Panostukset koulutuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen, osaamistason nostoon ja osaavan työvoiman saamiseen Suomeen ovat erittäin kannatettavia.

Osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvaan kokonaisuuteen panostetaan noin 350 miljoonaa euroa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamistasoa, parantaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä suunnata resursseja lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen saakka. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään maksuttomia. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Rahoitusta suunnataan sekä oppivelvollisuuden laajentamiseen, toisen asteen maksuttomuuteen että oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella. Vuonna 2023 lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan 107 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuuden huolena on esitetyn rahoituksen riittävyys ja se, että kallis oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaa myös rahoituksen riittävyyteen perusopetuksessa ja toisella asteella.

Lisärahoitusta ohjataan myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin 80 miljoonaa euroa sekä työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonaa euroa. Tämän rahoituksen kohdentamisella tulisi vaikuttaa osaajatarvealojen perusrahoituksen vajeeseen. Tuloksellisin tapa koulutuksen laadun parantamiseksi on toteuttaa rahoituksen lisäys yksikköhinnan korottamisena sekä korjaamalla tekniikan alojen kustannusryhmää vastaamaan koulutuksen järjestäjälle koituvia todellisia kustannuksia. Lisäksi erityisenä huolena on, että nyt lisärahoitusta on osoitettu vain kertaeränä vuodelle 2020.

Ra­hoi­tuk­sen koh­den­ta­mi­sel­la tu­li­si vai­kut­taa osaa­ja­tar­vea­lo­jen pe­rus­ra­hoi­tuk­sen va­jee­seen.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla. Perusrahoituksen tason korotukset edesauttavat vakauttamaan korkeakoulujen rahoitustilannetta.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on, että 50 prosenttia nuorten ikäluokista olisi jatkossa korkeakoulutettuja. Teknologiateollisuuteen tällä hetkellä palkattavista uusista työntekijöistä 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulutus tai sitä vastaava osaaminen. Vision ja hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt korkeakouluille merkittäviä lisäyksiä tutkintotavoitteisiin. Tekniikan alan osalta esitetyt tavoitteet vastaavat Teknologiateollisuuden näkemystä alan osaajatarpeesta. Koulutusmäärien kestävä lisääminen edellyttää koulutuksen todellisten kustannusten huomioon ottamista ja vastaavaa lisäresursointia. Teknologiateollisuuden kokonaisnäkemys korkeakoulutuksen tutkintotavoitteisiin julkaistaan lokakuun lopulla.

Kansainvälisten osaajien saamiseksi Suomeen tehdään useita kannatettavia panostuksia. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi käynnistetään kokonaisuudistus. Tavoitteena on vahvistaa osaavan työvoiman saatavuutta, työmarkkinoiden kohtaantoa, yritysten ja TKI-toiminnan kasvua ja kansainvälistymistä, investointien houkuttelua, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymistä sekä työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista. Työperäisten oleskelulupien käsittelyssä tulisi hallituskauden aikana päästä kuukauden määräaikaan.

Vuonna 2020 lisäresursseja osoitetaan työperäisten oleskelulupien käsittelyyn sekä kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen. Teknologiateollisuus pitää hyvänä, että työperäisen maahanmuuton tehtävät siirtyvät sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirron käytännön toteuttamisessa on tosin ilmennyt merkittävää kitkaa, jonka seurauksena lupien käsittelyajat ovat syksyllä 2019 jopa pidentyneet. Työperäisten oleskelulupien käsittelyyn tulisikin välittömästi luoda oma käsittelyprosessi.

ILMASTOKARTAN AVULLA KOHTI HIILINEUTRAALIA SUOMEA

Teknologiateollisuuden kestävän arvonluonnin strategista teemaa ohjaa Suomen pitkäaikainen etu. Menestyvät yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin sekä luovat taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa.

Hallitus on asettanut hyvin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Päästövähennystavoite kiristyy 10 vuodella Sipilän hallituksen tavoitteeseen verrattuna. Kaikilta toimialoilta odotetaan ja tarvitaan nyt yhä voimakkaampia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Tek­no­lo­gia­teol­li­suus on jo käyn­nis­tä­nyt oman il­mas­to­tie­kart­ta­työn­sä.

Teknologiateollisuus on jo käynnistänyt oman ilmastotiekarttatyönsä. Siinä tullaan kuvaamaan kuinka Teknologiateollisuus etenee kohti Antti Rinteen hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta 2035.

Budjettiesityksessä näkyy selkeästi ilmastotavoitteen suuri merkitys. Tavoitteen saavuttamista edistetään muun muassa tukemalla kivihiiltä korvaavia investointeja 90 miljoonalla eurolla kehyskaudella 2020–2023. Hallitus tukee lisäksi asuinkerrostalojen energiaremontteja, maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamista ja päästöjen vähentämistä sekä biokaasun ja sähköautojen käyttöä. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla.

Hallitus tulee tekemään päätökset mahdollisista tarvittavista lisätoimista ilmastotiekarttojen valmistuttua.

Erityisen ilahduttavaa on, että budjettiesityksessä on 2 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus kiertotalouden edistämiseksi ja lisäksi 48 miljoonan euron määräaikainen kiertotalouden innovaatio- ja investointituki vuosille 2020–2021. Tätä on suunniteltu käytettävän muun muassa yritysten mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisäämiseen, toimintatapojen muuttamiseen ja edistämiseen sekä laatimalla poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Ohjelmassa on tarkoitus asettaa tavoitteet, määrittää tarvittavat toimenpiteet ja varata tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa. Teknologiateollisuus on jo käynyt ministeriön kanssa alustavia keskusteluja ohjelman sisältötarpeista.

Hallitusohjelmassa ja hallituksen budjettiesityksessä näkyy vahva huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Luonnonsuojeluun esitetään merkittävää sadan miljoonan euron lisäpanostusta, josta elinympäristöohjelman osuus on noin 42 miljoonaa euroa. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä.

Teknologiateollisuudessa katsomme, että biodiversiteetin suojelu on osa ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyötä. Haluamme turvata luonnon monimuotoisuutta huolehtimalla luonnonvarojen kestävästä käytöstä muun muassa kiertotalouden keinoin. Löytääksemme tasapainon ekosysteemin hyödyntämisen ja suojelun välillä tarvitsemme tarkempaa tietoa toimialojemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tähän liittyen käynnistämme selvitystyön, jonka on määrä valmistua tämän vuoden lopulla.

Ennen budjettiriihtä valtiosihteerit valmistelivat 32-sivuisen raportin, joka pitää sisällään erilaisia yritystukia. Näistä hallitus sai valittavakseen poistettavat ja päätyi siihen, että parafiinisen dieselöljyn veronalennusta leikataan asteittain 120 miljoonaa euroa, ja se kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen parafiiniseen dieselöljyyn.

Epäselvää on, poistuuko tuki molemmilta dieseleiltä, nostaako leikkaus uusiutuvan dieselin hintaa ja millaiset vaikutukset sillä on päästötavoiteisiin. Leikkaus täyttää summan osalta hallitusohjelman kirjauksen, mutta hallitus on kertonut tekevänsä lisäpäätöksiä vuonna 2020. Energiaverouudistus käynnistyy keväällä 2020 ja päästökauppakompensaation tulevaisuus tullaan selvittämään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lisätiedot: 

Minna Helle, työmarkkinajohtaja, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, 050 3414884

Matti Mannonen, johtaja, uuden luominen, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, 040 544 7047

Helena Soimakallio, johtaja, kestävä kehitys, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi, 040 550 7706