ABB
Yritystarina

Joka seitsemäs ABB:läinen työskentelee kehittämistoiminnassa – "Energiatehokkaan teollisuuden ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja kilpailukyky parempi"

Teollisuus haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, mutta kasvattaa hiilikädenjälkeään, jolla pienennetään globaaleja ilmastovaikutuksia. ABB on kehittänyt sähkömottoreita, jotka ovat hyvin keskeisessä osassa ilmastovaikutuksia vähentämisessä globaalisti.

Hallituksen asettama tavoite saavuttaa ilmastoneutraali Suomi vuonna 2035 on kansainvälisellä mittapuulla ennätysmäisen kova. Samalla kun yritykset parantavat Suomessa toimintaansa vähäpäästöiseksi, täällä kehitetyillä ja valmistetuilla ratkaisuilla voidaan vähentää ilmastovaikutuksia globaalisti.

Yksistään Outotecin energiatehokkailla polttokattiloilla vähennetään maailmalla vuosittain yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin Suomen maantieliikenteestä aiheutuu. ABB on puolestaan kärjessä sähkömoottorien ja taajuusmuuttajien kehittäjänä ja valmistajana: tuotannosta vientiin päätyy 95 prosenttia.

Kyse on isosta asiasta, sillä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan teollisuuden sähkömoottorit käyttävät noin 30 prosenttia maailman sähköstä. Euroopan unionissa sähkömoottorit käyttävät arviolta 1425 terawattituntia vuodessa.

"Euroopassa pelkästään sähkömoottorit käyttävät lähes 17-kertaisesti sen, mikä on Suomessa koko sähkönkulutus", suhteuttaa ABB:n Head of Public Affairs Hannu Väänänen suurelta kuulostavan luvun ymmärrettävästi.

Hän painottaa, että sähkömottoreiden hyötysuhde on hyvin keskeisessä osassa, kun ilmastovaikutuksia halutaan vähentää globaalisti. Monissa sovelluksissa vieläkin merkittävämpi väline energiatehokkuuden parantamiseen on taajuusmuuttaja, jolla voidaan säätää sähkömoottorin nopeutta tarpeen mukaan.

Hannu Väänänen

Hannu Väänänen

Vaikka sähkömoottorien historia alkaa jo 1800-luvun alkupuoliskolta ja taajuusmuuttajia hyödynnettiin ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa 1980-luvun alussa Helsingin metrossa, kehitys jatkuu.

Suomen ABB panostaa tki-toimintaan kokonaisuudessaan runsaat 130 miljoonaa euroa vuodessa, liikevaihdosta se on noin kuusi prosenttia. Joka seitsemäs yhtiön runsasta 5 000 työntekijästä työskentelee kehittämistoiminnassa.

Digitalisaatiota hyödynnettävä

Kitkaa energiatehokkaampaan tuotantoon siirtymiseen tuo se, että investoinneissa hinta on usein ratkaiseva tekijä. Se voi kuulostaa nurinkuriselta, sillä sähkömoottorin käyttöikä on 10–20 vuotta. Sen johdosta investoinnit elinkaarikustannuksista ovat vain 3–5 prosenttia, mutta sähkölaskun osuus on yli 90 prosenttia.

"Investoijat, jotka ostavat halvemman ja selvästi energiatehottomamman sähkömoottorin, päätyvät polulle, joka johtaa kalliimpiin elinkaarikustannuksiin ja vaikeampaan siirtymiseen ilmaston tarpeita vastaavaan tuotantoon", Väänänen huomauttaa.

Kehityksen vahdittajaksi on otettu regulaatio. Sähkömoottoreiden vähimmäishyötysuhdetta säännellään EU:n ohella noin 20 valtiossa, muun muassa Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa. Hankintoja onkin siirtynyt paremman hyötysuhteen sähkömoottoreihin.

Jotta ilmaston kannalta kestävämmälle polulle päästäisiin myös kehittyvissä maissa, YK:n ympäristöohjelma UNEP on tehnyt Afrikan maiden pyynnöstä malliregulaation sähkömoottoreiden energiatehokkuuden näkökulmasta. Hannu Väänänen on ollut mukana tässä työssä.

Hän kuitenkin korostaa, että yksittäisten laitehankintojen lisäksi oleellista olisi laittaa yrityksissä laajempi teollinen prosessi hyvään kuntoon ja hyödyntää myös digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Väänänen muistuttaa siitä, kuka korjaa potin tehokkuuden parantuessa.

"Jos tarvitsemme vähemmän sähköä tuotettua yksikköä kohti, se on hyödyksi kaikille. Kun teollisuus on energiatehokas, ilmastovaikutukset ovat pienemmät ja tuotannon kilpailukyky on parempi", Väänänen summaa.

Yrityksille työkaluja kohti vähähiilisyyttä

Vientialat valmistelevat parhaillaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimialakohtaisia tiekarttoja kohti vähähiilistä tuotantoa.

Teknologiateollisuuden tiekartta valmistuu ensi kesänä. Siihen mennessä selvitetään, millainen päästövähenemä tällä hetkellä käytössä olevilla teknologioilla on saavutettavissa, tunnistetaan tutkimus- ja kehitysaiheita sekä haarukoidaan uusien ratkaisujen käyttöönottoaikatauluja. Lisäksi selvitetään, millaisia vaikutuksia erilaisilla vaihtoehtoisilla muutospoluilla on päästövähenemän lisäksi talouteen, työllisyyteen ja osaamiseen.

Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio pitää todennäköisenä, että tiekartan johdosta yritysten toimet saavat lisää ponnekkuutta.

"Aikataulu on kunnianhimoinen. Sen toteutumiseksi on tärkeää, että elinkeinoelämä sitoutuu siihen laajasti sekä laajentaa ja nopeuttaa ilmastoratkaisujen käyttöönottoa."

Helena Soimakallio

Helena Soimakallio

Tiekartan valmistumisen jälkeen yritysten avuksi on luvassa työkaluja, kun ne pohtivat päästöjen vähentämistä nopeutetussa aikataulussa.

"Oleellista on myös saada käyttöön kansallinen mittaristo, jonka avulla vaikutuksia tehdään näkyväksi muutenkin kuin päästövähenemän kautta. Haluamme auttaa erityisesti pk-yrityksiä analysoimaan omaa toimintaansa ja hahmottamaan, mihin toimiin ympäristövaikutusten pienentämisessä kannattaa panostaa", Soimakallio kertoo.

Säilyykö kilpailukyky?

Reittiä kohti vähähiilisyyttä hahmotellaan, mutta paljon on jo tehtykin. Vuosina 2008–2016 hiilidioksidipäästöt vähenivät Suomen vientiteollisuudella kolmanneksella, ja kansainvälisessä vertailussa suomalainen teollisuus on ympäristövaikutusten minimoinnissa ehdotonta kärkeä. Silti tekemistä riittää, sillä teollisuus aiheuttaa noin 7–10 prosenttia maan kasvihuonekaasupäästöistä.

Tavoitteeksi asetettu vuosi 2035 tulee pian, etenkin jos asiaa ajattelee teollisten investointien perspektiivistä. Miten estetään, ettei nopeutetuilla ilmastotoimilla tärvellä suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä?

"Päästövähennyksissä teknologiahyppäyksiä tehdään, kun kilpailukyky on varmistettu markkinoiden näkökulmasta. Tarvitaan kuitenkin myös siirtymävaiheen tukia ja kompensaatioita, joilla saadaan pidettyä vientiteollisuuden kilpailukyky. Tämä vaatii panostuksia sekä yrityksiltä että yhteiskunnalta", Soimakallio sanoo.

Teksti: Sami Laakso / Legendium Oy

 

Teksti on mukana Teknologiateollisuuden lokakuun uutiskirjeessä.