Amazon budjetoi tutkimukseen enemmän kuin EU – Suomen pitää puheenjohtajamaana ohjata Eurooppaa uudistumaan
Suomen puheenjohtajakauden tärkein tehtävä on ohjata Eurooppaa kohti parempaa tulevaisuutta. Suomi tekee pj-kauden loppuun mennessä jäsenmaille ehdotuksen Euroopan Unionin seuraavan seitsenvuotiskauden budjettikehykseksi. Ohjaako se Eurooppaa uudistumaan, parantamaan kilpailukykyään ja varautumaan tulevaisuuteen? Vai kohmettaako ehdotus Euroopan vanhenevaksi perässähiihtäjäksi, jonka voimat riittävät juuri ja juuri perinteiseen tyyliin?
Vastaus on selvä: Suomen pitää huolehtia siitä, että EU ottaa tärkeimmäksi tehtäväkseen Euroopan uudistamisen. Vain siten voimme varmistaa tulevaisuuden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin.
Euroopan unionin vuosien 2014–2020 yhteensä reilun 900 miljardin budjetista yli 370 miljardia käytetään maatalouden tukemiseen. EU:n köyhempien maiden tukemiseen, ensisijaisesti infrastruktuurin rakentamiseen käytetään 325 miljardia. Tutkimukseen ja innovaatioihin käytetään Horizon 2020-ohjelman kautta 70 miljardia.
Tutkimukseen 17 miljardia vuodessa
Komission budjettiehdotuksessa vuosille 2021–2027 Horizon Europe-tutkimusrahoitus on nostettu 100 miljardiin. Parlamentti korotti summan 120 miljardiin, mikä tekisi noin 17 miljardia vuodessa. Sekin on aika vähän – esimerkiksi yksin Amazon käytti tutkimukseen vuonna 2017 enemmän, noin 20 miljardia dollaria.
Hallitusohjelman Eurooppa-politiikka-osiossa on linjattu, että Euroopasta tulee rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti eheä ja vähähiilinen talous. Eurooppalainen koulutus ja tutkimus pitää nostaa maailman parhaaksi ja panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. EU:n budjetista 25 prosenttia tulee käyttää ilmastotoimiin. Tuleva komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen laittoi Green Dealissaan vielä paremmaksi – 30 prosenttia EU:n budjetista tulee suunnata ilmastotoimiin. Mutta vielä toistaiseksi ei hyvältä näytä.
Tavoitteiden toteutuminen on mahdollista vain, jos EU:n budjetin rakennetta ja painopisteitä muutetaan säilyttävästä tukiautomaatista uudistavaksi kilpailukyvyn ja kasvun lähteeksi. Ilmastoneutraliteetin saavuttaminen vaatii valtavasti teknologista kehitystä eli panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin, koelaitoksiin ja teollisen mittakaavan demonstraatiohankkeisiin.
Mutta Brysselistä kuuluu aivan muuta. Imperiumi iskee takaisin – maatalous- ja koheesiotukien puolustajat ovat oikoneet rivinsä ja vaativat voimallisesti perinteisen tyylin jatkamista. Sillä tyylillä Eurooppa valitettavasti putoaa kilpasarjasta.
Puheenjohtajamaan tehtävänä on edustaa koko EU:ta ja työskennellä EU:n parhaan mahdollisen tulevaisuuden hyväksi.
Suomen velvollisuus on rakentaa EU:lle budjettikehys, joka katsoo tulevaisuuteen.
Suomen velvollisuus on rakentaa EU:lle budjettikehys, joka katsoo tulevaisuuteen. Siinä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuutta koko budjetista korotetaan merkittävästi, ja myös muut isot budjettierät suunnataan uudistumiseen.
Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkein uudistumispanosten kohde. Koheesiorahoituksen painopistettä voidaan suunnata vähähiilisyyden edistämiseen sekä osaamisen ja tutkimuskyvykkyyden nostamiseen Itä-Euroopan maissa. Maataloustukia voidaan myös suunnata vähähiilisyyden edistämiseen ja maatalouden uudistamiseen. Nämä toimet parantavat köyhien alueiden ja maaseudun kilpailukykyä kestävällä tavalla.
Suomi on ollut uudistumisessa ja innovaatiopolitiikassa Euroopan paras maa. Eiköhän näytetä, että olemme sitä edelleen.
Matti Mannonen
johtaja, innovaatiot ja talous
