Palkkamaltti varmistaa selustan ja turvaa myös ostovoiman
Työmarkkinapöydissä on syytä pitää katse tiukasti palkkamaltissa. Se varmistaa talouden selustan heikkenevässä suhdannetilanteessa ja turvaa pidemmällä aikavälillä myös palkansaajien ostovoiman hyvän kehityksen.
Työmarkkinaneuvotteluissa on ollut nähtävissä kriisiytymisen merkkejä, kun koko kansantalouden kannalta ratkaisevien vientialojen ratkaisut odottavat yhä syntymistään. Sopimista tulisi kaikin keinoin kiirehtiä, sillä työtaistelut ja epävarmuus eivät hyödytä ketään.
On myös täysi syy uskoa, että liittojen neuvottelupöydissä voidaan löytää oikein mitoitetut ratkaisut, jotka parantavat sekä kilpailukykyä että palkansaajien ostovoimaa.
Kansantalouden, yritystoiminnan ja palkansaajien – siis meidän kaikkien – tulevaisuus on paljossa kiinni siitä, miten hyvin vientiteollisuus menestyy.
Nyt olemme suhdanne- ja taloustilanteessa, jossa vientialoilla kysyntä heikkenee ja näkyvyys tulevaisuuteen on heikko. Hakematta tulevat mieleen finanssikriisin vuoden 2008 vaarat ja myös – jälkiviisaasti arvioituna – samaan ajankohtaan liittyneet liittokierroksella tehdyt liian kalliit ratkaisut.
Suomen bruttokansantuote heikkeni yksin vuoden 2009 aikana ennätykselliset kahdeksan prosenttiyksikköä. Seurasi menetetty vuosikymmen, ja vasta viime vuonna bkt:n volyymi saavutti romahdusta edeltäneen tason.
Vientiteollisuus pääsi mukaan maailmanmarkkinoiden imuun, kun Suomen kustannuskilpailukyky parani suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Se on viime vuosina näkynyt vahvana työllisyyskehityksenä. Suomeen on syntynyt kymmeniätuhansia työpaikkoja, ja palkansaajien kollektiivinen ostovoima on kasvanut.
Kaikki tämä hyvä on tulevaisuudessakin paljossa kiinni kustannuskilpailukyvystä. Siihen vaikuttavat työehtosopimusten palkankorotukset, työaika ja muut tekstimuutokset, palkkaliukumat sekä työvoimakustannusten laajempi kehitys. Kilpailukyky on suhteellinen mittari, eikä vertailuun voida noukkia yksittäisiä maita, joiden työmarkkinajärjestelmät ovat täysin erilaiset kuin Suomessa. On syytä katsoa laajempaa maajoukkoa ja erityisesti saman valuutta-alueen maita.
On vaarallista, että olemme nyt astumassa heikkenevään globaaliin suhdanne- ja talouskehitykseen huonosti varustautuneina. Suomen kustannuskilpailukyky on tutkimusten mukaan 4–5 prosentin takamatkalla keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna.
Emme halua lietsoa kriisiä, mutta on pantava merkille, että työllisyyden kasvu pysähtyi Suomessa jo alkuvuoden aikana. Tämän pitäisi olla iso signaali Sanna Marinin (sdp) hallitukselle, joka on ohjelmassaan sitoutunut tavoittelemaan työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.
Vuodesta 2008 alkaneen alamäen uusintaa ei toivo kukaan. Siksi työmarkkinapöydissäkin katseen tulee nyt olla siinä, millaisen työvoimakustannusten nousun Suomen talous kestää, jos talouskasvu hidastuu, heikkenee tai jopa romahtaa.
Työmarkkinoilla ei ole varaa ylilyönteihin, koska ratkaisujen väärä mitoitus näkyy työllisyydessä välittömästi.
Hidastuvan talouskasvun oloissa työllisyysasteen 75 prosentin tavoite vaikuttaa joka tapauksessa liki mahdottomalta saavuttaa.
Uskomme, että liittokierroksella on mahdollista löytää sopimusratkaisut, jotka parantavat sekä kilpailukykyä että palkansaajien ostovoimaa. Vientiteollisuuden kannalta on olennaista, että työmarkkinaratkaisut vahvistavat suomalaisten työn ja tuotannon kilpailukykyä sekä kannustavat vientiyrityksiä investoimaan ja tarjoamaan työtä.
Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras
