Koronavirusepidemia haastaa myös jäykät työmarkkinat
Miten työmarkkinoilla varaudutaan koronaviruksen aiheuttamaan talousshokkiin? Joustavatko sopimukset, jos tilanne muuttuu todella pahaksi? Pitäisikö palkankorotuksia viivästyttää tarvittaessa paikallisesti sopien?
Koronavirus jatkaa leviämistään ja vaikuttaa yhä enemmän niin tavallisten ihmisten arkeen kuin liiketoimintaan ja tuotantoon ympäri maailmaa.
Vaikka Suomessa on tähän mennessä nähty vasta ensimmäiset merkit epidemiasta, on sillä jo merkittäviäkin vaikutuksia suomalaiseen teollisuuteen. Vaikutukset ulottuvat Suomeen saakka, kun globaalit tuotantoketjut pysähtyvät eri puolilla maailmaa, erityisesti Kiinassa.
Jos suomalainen tuotantolaitos ei saa tarvitsemiaan komponentteja Kiinasta eikä niille löydy korvaavaa toimittajaa, tuotanto pysähtyy. Ongelma voi kuitenkin heijastua suomalaisyrityksiin toistakin kautta, sillä myös asiakkaan tuotanto voi olla riippuvainen Kiinasta saatavista osista. Suomalaisen yrityksen tuotteita ei tarvita, jos asiakkaan tuotanto pysähtyy kiinalaistoimitusten vaikeutumisen takia.
Joillekin yrityksille tilanne voi toki tuoda myös uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä kysyntää voi siirtyä ainakin hetkellisesti Eurooppaan. Mikäli epidemia pitkittyisi, globaalien tuotantoketjujen rakenne voisi muuttua pysyvämminkin, ehkä jopa Eurooppaa suosivalla tavalla.
Kokonaisuutena koronavirusepidemialla on kuitenkin yksiselitteisen kielteinen vaikutus talouskasvuun, ja tietenkin se on erittäin vakava uhka terveydelle. Suomi on yksi Euroopan Kiina-riippuvaisimmista maista. Kiinan kysynnällä on tuotantoketjujen kautta merkittävä vaikutus Suomen talouteen.
Malliesimerkki työmarkkinoiden joustotarpeesta
Koronavirusepidemia on malliesimerkki ikävästä, yllättävästä ja vaikeasti ennakoitavasta talousshokista. Pienimmillä vaurioilla selviävät maat, joissa työmarkkinat joustavat eli palkat ja muutkin työehdot joustavat tilanteen vaatimalla tavalla. Näissä maissa myös talouden elpyminen on nopeampaa kuin jäykkien työmarkkinoiden yhteiskunnissa. Suomi ei perinteisesti ole ollut joustavuuden tähtioppilas ainakaan palkka-asioissa.
Esimerkiksi juuri nyt, kun emme vielä tarkkaan tiedä, millaiseksi vitsaukseksi koronavirus lopulta muuttuu, voisi olla suurta viisautta viivästyttää esimerkiksi jo sovittujen tes-korotusten voimaantuloa. Jos tilanne äityisi todella pahaksi, voisi korotuksista jopa luopua tietyksi ajaksi. Toisaalta, jos pelot osoittautuvat turhaksi, voisi korotukset maksaa normaalisti mutta hieman myöhemmin.
Teknologiateollisuudessa tällaiset paikallisesti sovittavat palkkaratkaisut ovat täysin mahdollisia. Näin toimien yritykset olisivat kilpailukykyisempiä myös vaikeina aikoina, pystyisivät turvaamaan paremmin työpaikat ja voisivat päästä nopeammin kasvuun sen jälleen alkaessa.
