helle_minna-7hires.jpg

Työmarkkinoiden toimintakyky mitataan nyt päivissä

|
Työmarkkinajohtaja Minna Helle

Vasta joitakin kuukausia sitten työmarkkinoilla elettiin kriisitunnelmissa tes-neuvottelujen takia. Nyt nuo tunnelmat tuntuvat kaukaiselta todellisuudelta, kun meitä on kohdannut toinen, moninkertaisesti vakavampi kriisi. 

Terveys on etusijalla, ja tilanne vaatii suurta venymistä kaikilta suomalaisilta. Arjessa moni taiteilee nyt esimerkiksi sen kanssa, miten tehdä omat työt tehokkaasti etänä, kun samalla on huolehdittava kotona olevan pikkukoululaisen etäopiskelusta. Kaikki eivät voi myöskään tehdä etätyötä. 

Pakottava kotiinjäänti välttämättömästä perhesyystä – esimerkiksi pienen koululaisen vuoksi –tarkoittaa samalla sitä, että palkanmaksu loppuu. Tilanne on ikävä, mutta poikkeustilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa. 

Työpaikoilla kamppaillaan suurten ongelmien kanssa.

Korona-kriisi koettelee yrityksiä rajusti, minkä takia Suomen talous ja työllisyys ovat juoksuhiekalla. On karmaisevaa seurata, kun yritykset kamppailevat yrittäessään selvitä tilanteesta kuivin jaloin. 

Teknologiateollisuuden työsuhdeneuvontaan tulee joka päivä valtava määrä yhteydenottoja, joista ikävä kyllä suurin osa koskee lomautuksia ja yt-neuvotteluita. Monet yhteyttä ottavat yritykset eivät ole lomauttaneet viiteen tai kymmeneen vuoteen. Osa ei ole tehnyt niin koskaan. 

Yhdeksi suurimmista ongelmista ovat osoittautuneet lomautuksen neuvottelu- ja ilmoitusajat. Ne ovat niin pitkät, että yritys ehtii pahimmillaan ajautua kassakriisiin ennen kuin neuvottelut on saatu päätökseen. 

Yt-lain mukaan neuvotteluaika on kaksi tai kuusi viikkoa riippuen toimenpiteen laajuudesta ja pituudesta. Lisäksi tulee kahden viikon lomautusilmoitusaika. Teknologiateollisuudessa näistä voidaan paikallisesti sopia toisin, mutta aina se ei onnistu, vaikka käsillä olisi akuutti kriisi. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että neuvottelujen aikataulutukseen saadaan muutos ja työpaikkoja voitaisiin säästää.

EK:n vastikään tekemässä kyselyssä lähes puolet teknologiayrityksistä arvioi, että ne joutuvat turvautumaan lomautukseen tai irtisanomisiin koronavirustilanteen vaikutusten takia. Konkurssejakaan ei voi ikävä kyllä välttää. Mutta me voimme myös ehkäistä niitä, kunhan ratkaisuja haetaan pikaisesti. 

Työmarkkinoiden kyky saada aikaan neuvottelutuloksia mitataan nyt päivissä. Viime talven kaltaiseen kuukausia kestäneeseen veivaamiseen ei ole varaa. Onneksi kaikki tietävät tämän ja on ollut ilahduttavaa nähdä, että tahtotilaa nopeisiin ratkaisuihin löytyy sekä työnantaja- että palkansaajapuolella.

Suomalaiset ovat perinteisesti parhaimmillaan kriiseissä. 

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat nyt pika-aikataululla ehdotuksia koronan aiheuttaman taloudellisen iskun vaimentamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Esillä on mm. sosiaalivakuutukseen ja työlainsäädäntöön liittyviä asioita. Toivottavasti saamme jo lähipäivinä ehdotukset, joilla voidaan parantaa yritysten kykyä selvitä kriisin yli. 

Myös palkansaajien toimeentuloon liittyvät huolet on otettava tässä tilanteessa huomioon. Maan hallitus suhtautuu toivottavasti ehdotuksiin myönteisesti. 

Keskusjärjestöjen prosessin rinnalla käymme keskustelua myös omien tes-kumppaniemme kanssa toimista, joilla voimme edesauttaa toimialan selviämistä kriisin yli ja auttaa työpaikkoja säilymään. 

Korona-kriisi auttaa toivottavasti kirkastamaan sen, että työnantajat ja palkansaajat selviytyvät työmarkkinoita kohtaavista kriiseistä parhaiten yhteistyöllä. Tätä kykyä testataan nyt todella.