etätyö huoltovarmuus
Uutinen

Huoltovarmuus tarkoittaa myös sitä, että tietoliikenneyhteydet ja tietotekniikka toimivat poikkeusoloissa - "Suomessa osataan nämä hommat"

Netflix ilmoitti jo heikentävänsä koronakriisin vuoksi kuvan laatua nettikapasiteetin varmistamiseksi. Suomessa Digipooli huolehtii siitä, että suomalaiset ICT-järjestelmät toimivat myös kriisien aikana, lupaa Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.

Antti Nyqvist, mitä ylipäätään on huoltovarmuus?

  • Nykyisellään huoltovarmuus on kaikkea sitä, mitä ennenkin, eli leipää, lääkkeitä, lämpöä, luoteja ja logistiikkaa (tai vaikkapa varastoituja hengityssuojaimia) yhteiskunnan toimintaan liittyen. Se on kuitenkin nyt myös entistä enemmän yrityselämän erilaisiin häiriötilanteisiin varautumista toimintatavoilla, varotoimintatavoilla ja menetelmillä. Yritysten rooli yhteiskunnan toiminnan kannalta on erottamaton ja sitä pyritään siksi varmistamaan.
  • Jotta hyviä toimintatapoja syntyy ja jotta ne toimivat aidossa tilanteessa yritysten ja viranomaisten välillä, pitää niitä harjoitella aktiivisesti niin yrityksissä kuin sen toimitusketjuissa sekä yhdessä viranomaisten kanssa.
  • Huoltovarmuus on siis myös yritysten sekä viranomaisten välistä hiottua yhteistyötä.
  • Yritysten muodostamat toimitusketjut ja niiden sopimussuhteet ovat huoltovarmuuden kannalta oleellisia ja sopimussisällössä oikeiden asioiden huomioimisella on merkitystä.
  • Huoltovarmuus on hyvällä tolalla, kun hyödykkeitä syntyy ja löytyy varastoista. Lisäksi monialaisissa organisaatioissa on varauduttu toimimaan erilaisissa häiriötilanteissa ja niissä on suunniteltu, kuinka häiriötilanteesta palataan normaaliin toimintaan.

Mikä on Digipooli?

  • Digipooli on tietotekniikka-ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välinen verkosto, jonka toiminnassa ovat mukana kyseisten alojen yritykset ja eri viranomaisia. 

Mitä tarkoittaa Digipoolin huoltovarmuus?

  • Digipoolissa huoltovarmuus tarkoittaa kyberturvallisuutta sen kaikissa alueissaan ja tavoitteissaan
  • ICT-aiheinen huoltovarmuus tai digitaalinen turvallisuus on oleellinen osa yhteiskunnan ja organisaatioiden kokonaisvarautumista – nykyään yhä useammin vielä se oleellisin osa.
  • Huoltovarmuuden painopiste on siirtynyt kohti digitaalisen maailman varautumista, kun suurin osa toimintaprosesseista hoidetaan digitaalisin välinein erilaisissa toimitusketjuissa.
  • Digivarmuus on sitä, että järjestelmät ja niihin liittyvät palvelut toimivat myös häiriötilanteissa ja häiriöistä osataan toipua yhdessä.

Miten digivarmuutta pidetään yllä?

  • Digitaalinen turvallisuus on riskien ja jatkuvuuden hallintaa, varautumista, suunnittelua ja harjoittelua ICT-aiheissa läpi sopimussuhteisten toimitusketjujen.
  • Digivarmuudessa tulee huolehtia siitä, että yrityksen tai muun organisaation oleellisimmat toimintaprosessit on tunnistettu ja varmistettu ja niissä kohdattaviin häiriöihin on varauduttu. Parhaimmillaan häiriötilanteita on myös harjoiteltu ja harjoittelun paljastamia heikkouksia korjattu.
  • Häiriötilanteista palautuminen on myös syytä suunnitella, sillä se ei välttämättä onnistu satunnaisella yrittämisellä.
  • Nykyisellään, koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa, on kyse myös siitä, että järjestelmien ylläpidossa kriittiset henkilöresurssit on suojattu ja varmistettu henkilöstön toiminta tilanteen pitkittyessä.

Miksi on tärkeää huolehtia digitaalisesta turvallisuudesta?

  • Modernin yhteiskunnan toiminta on riippuvainen digitaalisista järjestelmistä ja niiden toiminnasta. Digitaaliset järjestelmät ovat kiilanneet välttämättömyydessään sähkön rinnalle.
  • Digitaalinen maailma on keskinäisriippuvainen eikä mitään tehdä vain oman organisaation toimesta. Asiakkaat ja alihankkijat ovat kaikki riippuvaisia toisistaan, yhden huono varautuminen voi häiriötilanteessa uhata useita, ei vain omaa organisaatiota. Käytännössä digitaalinen huoltovarmuus koskee kaikkia, koska koko maailma pyörii tiedon ympärillä: terveydenhuolto ja sairaalat, energian tuotanto ja toimitus, koulut, elintarviketuotanto, kauppa ja jakelu, logistiikka, finanssiala, teollisuustuotanto sekä tietysti tietoverkot ja ICT-ohjelmistotuotanto.
  • Suunnittelu, varautuminen ja harjoittelu maksavat itsensä takaisin häiriötilanteen yllättäessä. Nopea toipuminen ja harjoiteltu häiriön rajaaminen säästää selvää rahaa. Tästä on nähty epäonnisia esimerkkejä muun muassa kuntakentässä, esimerkiksi suunnittelemattomina kustannuksina, joita yllätetty organisaatio on joutunut maksamaan rakentaessaan järjestelmiään uudelleen.

Miten digitaaliseen turvallisuuteen varautuminen näkyy nyt?

  • Konkreettisimmin se näkyy ihmisille siten, että etätyöskentely ja yhteyksien merkitys ovat korostuneet, kun etätyötä tehdään räjähdysmäisesti aiempaa enemmän. Yhteyksien varmistaminen onkin aiheuttanut organisaatioille paljon työtä ja kustannuksia, samalla tämä työ on kuitenkin mahdollistanut toiminnan jatkumisen. Ne yritykset ja organisaatiot, jotka tämänkaltaiseen häiriötilanteeseen olivat varautuneet, eivät ole kohdanneet nyt suuria muutoskustannuksia.

Miten Suomessa huolehditaan siitä, että tietoliikenneyhteydet ja tietotekniikka toimivat myös poikkeusoloissa?

  • Siitä on huolehdittava, koska yhteiskunnan toimintavarmuus on täysin riippuvainen yritysten toiminnasta eivätkä viranomaisetkaan pysty toimimaan ilman yritysten tuottamia kyvykkyyksiä ja palveluita.
  • Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusverkosto: huoltovarmuusorganisaatio, jossa yritykset ja viranomaiset keskenään tekevät yhteistyötä ja harjoittelevat häiriötilanteissa toimintaa.
  • Yritysten aktiivisuus näkyy vapaaehtoisessa huoltovarmuustoiminnassa, missä ollaan mukana sparraamassa toisia yrityksiä ja kehittämässä omaa toimintaa riskien-  ja  jatkuvuudenhallinnan sekä varautumisen aiheissa.
  • Verkostossa on mukana paljon yrityksiä, joista jokin tuotantoketju on riippuvainen. Näitä ”kriittisiä” toimijoita on pelkästään digitaalisen turvallisuuden saralla paljon: operaattoreita, palvelinsaleja, komponenttien valmistajia ja toimittajia, ohjelmisto- ja palvelutaloja jne.
  • Huoltovarmuusorganisaation toimintaa johtaa Huoltovarmuuskeskus ja sen yrityspooleissa on mukana pitkälti toistatuhatta yritystä. Yrityspoolien toimintaa pyörittävät Poolisihteerit alansa järjestöissä.
  • Teknologiateollisuudessa toimii MIL-Pooli (puolustusjärjestelmän kannalta kriittiset yritykset), Teknologiapooli (elektroniikka-, sähkö-, kone-, metalli- ja tietotekniikka-alojen valmistava teollisuuden kriittiset yritykset), sekä Digipooli (ICT toimintojen ja palvelu-, ohjelmistotuotannon kriittiset yritykset))

Esimerkiksi Netflix ja Youtube ovat jo ilmoittaneet heikentävänsä kuvan laatua nettikapasiteetin varmistamiseksi. Pitääkö olla huolissaan?

  • Koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa muun muassa verkkojen kapasiteetti on koetuksella, kun etätyön määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Yritysten toimenpiteet, kuten tässä Netflixin ja Youtuben toimenpiteet, ovat varmistaneet, että verkoissa riittää kapasiteettia – ensisijaisesti tärkeisiin työtehtäviin ja tarvittaessa myös viihdekäyttöön.
  • Viihdejättien toimenpiteitä tärkeämpiä ovat olleet kotimaisten operaattorien ja yritysten toimenpiteet, kun ne ovat lisänneet suorituskykyä ja kapasiteettia, varmistaneet tietoliikenneyhteyksien saatavuutta ja ulottaneet yritysten sisäverkon palveluita kotitalouksiin. Unohtamatta etätöiden mahdollistamissa entistä useammissa tehtävissä.
  • Riskejä on toki tunnistettu, mutta edellä mainitut toimet ovat onnistuneet hyvin ja kotimaisen osaamisen ja yhteistyön tähden en olisi huolissani – en edes ICT-järjestelmien toiminnan kannalta. Suomessa osataan nämä hommat.
  • Jos kuitenkin olet huolissasi näistä aiheista, on tärkeää muistaa, että huolien kanssa ei tarvitse olla yksin. Tukea tekemiseen löytyy kyllä, ja meihin saat yhteyden sähköpostin osoitteella digipooli@teknologiateollisuus.fi sekä twitterissä osoitteella @Digipooli