Nyt ei pidä toistaa vuoden 2008 finanssikriisin virheitä – sitä turbonappia on painettava erityisesti huonoina aikoina

Matti Mannonen

Nyt ei pidä toistaa vuoden 2008 finanssikriisin virheitä – sitä turbonappia on painettava erityisesti huonoina aikoina

Thu, 03/26/2020 - 21:01 |
Matti Mannonen

Suomen hallitus on toiminut nopeasti ja päättäväisesti sekä koronaviruksen hallinnassa että elinkeinoelämän tukemisessa. Siitä suuret kiitokset. Silti on käynnistettävä merkittäviä lisätoimia – elämme nyt laajuudeltaan ennennäkemättömän kriisin alkuvaihetta.

Kriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan suuret. Viruksen aiheuttamiin sairastumisiin tulee mahdollisesti menehtymään jopa tuhansia suomalaisia. Terveydenhuollon toimintakyky ja työntekijöiden jaksaminen tulevat olemaan äärirajoilla. Lomautukset kasvavat nyt kiihtyvällä vauhdilla ja yrityksiä alkaa myös mennä konkurssiin, ja tämä lisää ihmisten taloudellista ahdinkoa ja sosiaalista eriarvoisuutta.

"Suoraa rahallista tukea on lisätty kiitettävän nopeasti."

Hallitus tarjoaa kymmenellä miljardilla Finnveran takauksia yritysten ottamiin lainoihin ja viidellä miljardilla työnantajamaksujen ja verojen myöhennyksiä. Suomen pankki ostaa miljardilla yritystodistuksia ja eläkeyhtiöt saman verran. Suoraa rahallista tukea on lisätty kiitettävän nopeasti, kun Business Finlandin 80+150 miljoonan euron tukipaketit ”ylimerkittiin” heti. Kysyntä on siis valtava, ja nyt tarjolla on jo miljardi euroa. Tästä hallitukselle täydet pisteet.

Päätetyt tukitoimet ovat hyvä alku, mutta tiedämme kaikki, että ne eivät riitä. Poikkeustila tulee jatkumaan ehkä 3–4 kuukautta, ja kevään aikana iso osa elinkeinoelämästä pysähtyy.  Tuoreimmissa kyselyissä lomautuksia ja irtisanomisia suunnittelevien yritysten määrä on kasvanut vauhdikkaasti.  

Satojatuhansia työpaikkoja on vaarassa. Matkailu-, ravintola- ja muiden palvelualojen välittömän kysyntäshokin jälkeen on syntymässä erikoistavarakaupan kriisi. Sitten tulevat valmistavan teollisuuden toimitusketjujen katkeamisesta aiheutuvat tuotannon keskeytykset, epidemiasta suoraan aiheutuvat tuotannon keskeytykset, kansainvälinen kysyntäshokki ja vielä kansainvälisten asiakkaiden vaikeuksista seuraavat tilausten peruutukset.

Euroopassa EKP on päättänyt ostaa yksityisiä ja julkisia velkapapereita 750 miljardilla eurolla. Myös tätä rahoitusta on hyödynnettävä. Suomen osuus BKT-osuuden perusteella laskettuna voisi olla jopa 12–13 miljardia.

"Shokki tulee toivottavasti, ja kaikella todennäköisyydellä, olemaan lyhytaikaisempi kuin 2008 finanssikriisin aiheuttama taantuma."

Shokki tulee toivottavasti, ja kaikella todennäköisyydellä, olemaan lyhytaikaisempi kuin 2008 finanssikriisin aiheuttama taantuma. Suomen talous on kasvanut viime vuodet, eli suorituskykyä on, kun markkinat avautuvat uudestaan vuoden jälkipuoliskolla.

Ensinnäkin työmarkkinajärjestöjen ehdottamat työlainsäädännön ja sosiaaliturvan muutokset sekä EK:n esittämä kriisipaketti on toteutettava täysimääräisinä ja päätettyä pitkäkestoisempana. Toimenpiteiden on oltava voimassa vuoden 2020 loppuun. Myös valtion osallistuminen lomautuspäivärahoihin on välttämätöntä, jotta työttömyysturvan rahoitus voidaan turvata.

Nyt ei saa lykätä julkisia hankintoja, vaan päinvastoin aikaistaa niitä. Julkisen sektorin tulee ylläpitää kysyntää, joka muuten on romahtamassa. Toimituskyky- ja huoltovarmuusnäkökulma huomioiden hankinnat kohdistuvat luonnollisesti kotimaisiin toimittajiin.

Valtio voi myös nopeuttaa elinkeinoelämän palautumista. Merkittävä osa yrityksistä ei pysty lisäämään velanottoa siinä määrin kuin selviytyminen kuilun yli edellyttäisi. Vaikka pystyisivätkin, on heikentynyt tase rasite, joka hidastaa toipumista – yritykset eivät pysty investoimaan kansainvälisten markkinoiden takaisin valtaamiseen.

Tämän vuoksi valtion täytyy jatkaa laajamittaista yrityksille kohdistettua suoraa tukirahoitusta usein eri keinoin. Puhumme vähintään useiden miljardien tuesta, tarkkaa summaa ei tässä vaiheessa pysty laskemaan. Esimerkiksi taloudeltaan vajaat kaksi kertaa Suomen kokoinen Itävalta panostaa Business Europen tietojen mukaan suoraan yritystukeen tässä vaiheessa 15 miljardia euroa.

"Itävalta panostaa suoraan yritystukeen tässä vaiheessa 15 miljardia euroa."

EU on päättänyt viime viikolla, että yrityskohtainen, korkeintaan 800 000 euron avustus on nyt poikkeusoloissa mahdollinen. PK-sektorin yrityksille tällainen suora tuki voi estää likviditeettikonkurssin, säästää työpaikat ja auttaa yritystä uuteen alkuun, kun markkinat alkavat avautua. Tämä tuki on otettava käyttöön Suomessa mahdollisimman pikaisesti.

Yhdysvalloissa käytettiin finanssikriisin aikaan työkaluna pörssiyritysten suunnattuja anteja valtiolle. Valtio merkitsi perusterveiden mutta kriisin seurauksena likviditeettikonkurssia lähellä olevien yritysten osakkeita. Yritykset välttivät konkurssin, saivat uutta pääomaa nopeampaan toipumiseen, markkinat saivat signaalin, että nämä yritykset tulevat selviämään, ja valtio sai voittoa myydessään osakkeet kriisin jälkeen. Vastaava järjestely sopii nyt myös Suomeen. Suunnatut annit kyetään lisäksi toteuttamaan paljon nopeammin kuin yleiset osakeannit.

Lopuksi muistutan, että erityisesti huonoina aikoina on huolehdittava panostuksista yritysten uudistumiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. TKI-rahoitusta ei saa nyt missään tapauksessa leikata, vuoden 2008 finanssikriisin virheitä ei pidä toistaa. Ilmastorahaston perustaminen on varmistettava, koska sille on kova kysyntä. Se rahoittaa tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämistä mittakaavassa, johon ei nyt löydy rahoitusta. Lisäksi yritysten TKI-aktiivisuuden ylläpitämiseksi näinä niukkuuden aikoina palkkatukea tulee suunnata TKI-henkilöstön palkkakuluihin.