Rautaporras, Petteri

Koronakriisi iskee teknologiayrityksiin hieman eri tahdissa

|
Pääekonomisti Petteri Rautaporras

Koronakriisi alkaa vaikuttaa teknologiateollisuuden toimialoihin ajallisesti eri vaiheissa. Pidemmän päälle kriisi vaikuttaa kielteisesti kaikkiin.

Julkaisimme tänään torstaina (2.4.2020) Teknologiateollisuuden ”koronapulssi”-jäsenkyselyn tulokset. Toimialan tilanne on huolestuttava. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että kolmen kuukauden päästä yrityksen tilanne on huono tai erittäin huono. Muutos nykyhetkestä heikompaan on merkittävä. Julkisen talouden ja työllisyyden kannalta vie vakavaksi myös se, että peräti noin 70 % teknologiateollisuuden yrityksistä arvioi lomauttavansa henkilöstöä kolmen seuraavan kuukauden aikana.

Teknologiateollisuus on kuitenkin laaja kokonaisuus ja muodostuu viidestä päätoimialasta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. Näiden liiketoiminta ja myös koronan vaikutukset voivat poiketa merkittävästi. Eroja voi olla myös erikokoisten yritysten välillä.

On siis hyödyllistä tarkastella kokonaisuutta toimialoittain ja kokoluokittain. Teknologiateollisuuden toimialoilla voi tehdä karkean jaon teollisuuden toimialoihin (elektroniikka. ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus) sekä palvelutoimialoihin (tietotekniikka-ala ja suunnittelu ja konsultointi).

Teollisuuden ja palvelualojen yritykset arvioivat yritysten nykyisen tilanteen hyvin samankaltaiseksi. Tilanne teknologiateollisuuden palvelualoilla ja teollisuudessa on vielä tällä hetkellä kohtalaisen normaali. Tämä tarkoittaa, että aiemmin kertyneet tilaukset ja projektit työllistävät yrityksiä jokseenkin normaalisti.

Teollisuusyritysten ja palveluyritysten vastaukset kuitenkin erkaantuivat, kun pyydettiin arviota tilanteesta kuukauden kuluttua. Siinä missä teollisuuden näkymät ovat jo merkittävästi huonontuneet, teknologiateollisuuden palvelutoimialat eivät ole vielä aivan yhtä huonossa tilanteessa.

Huolestuttava havainto liittyy yritysten arvioon tilanteesta kolmen kuukauden kuluttua. Teollisuusyritysten arviot ovat jatkaneet edelleen synkentymistään. Tässä vaiheessa myös palveluyritysten arviot ovat muuttuneet selvästi. Palveluyritykset arvioivat tilanteensa olevan kolmen kuukauden kuluttua lähes yhtä synkän kuin teollisuuden yrityksillä. Teollisuudessa on tosin selvästi enemmän yrityksiä, jotka arvioivat tilanteensa erittäin huonoksi.

Koronakriisin vaikutukset alkavat tuntua eri yrityksille eri aikaan.

Tulos viestii siitä, että teknologiateollisuuden palveluyritykset pärjäävät koronakriisissä hieman teollisuutta pidempään, mutta myös palvelutoimialoilla tilanteen arvioidaan kääntyvän lopulta selvästi nykyistä heikommaksi.

Päätoimialoittain tarkasteltuna yritysten väliset erot eivät ole vielä tällä hetkellä merkittäviä. Kuukauden päähän ulottuvat arviot sen sijaan kertovat, että tilanne on heikentymässä nopeimmin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja toiseksi nopeimmin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Kun taas katsoo kolmen kuukauden päähän ulottuvia arvioita, toimialakohtaiset erot häviävät – sillä erolla kuitenkin, että tietotekniikka-alalla sekä suunnittelussa ja konsultoinnissa arvioidaan tilanteen olevan erittäin huono selvästi harvemmin kuin teollisuuden päätoimialoilla.

Yhteenvetona voi todeta, että koronakriisi alkaa vaikuttaa teknologiateollisuuden toimialoihin ajallisesti eri vaiheissa. Pidemmän päälle kriisi vaikuttaa kuitenkin kielteisesti kaikkiin teknologiateollisuuden toimialoihin.

Lähiajan synkemmät arviot teollisuudessa näkyvät myös lomautuksissa. Siinä missä teollisuuden yrityksistä noin 74 % on lomauttamassa henkilöstä kolmen kuukauden sisällä, on vastaava luku palvelualoilla 56 %. Irtisanomisten suhteen ei ole havaittavissa olennaisia toimialakohtaisia eroja.

Suuret yritykset pessimistisimpiä

Kun tuloksia tarkastellaan yritysten koon perusteella, keskeinen havainto on: mitä suurempi yritys, sitä pessimistisempi näkemys tulevasta. Myös lomautukset ovat todennäköisempiä suuremmissa yrityksissä. Saattaa olla lievää ylitulkintaa, mutta jos olettamus suurempien yritysten paremmasta kokonaiskuvasta pitää paikkansa, voi olla, että yritysten tilannekuva kokonaisuudessaan on tällä hetkellä vielä hieman liian optimistinen. Teknologiateollisuus seuraa tilanteen kehittymistä tulevissa kyselyissään.

Kysyimme yrityksiltä myös, millaisia konkreettisia ongelmia koronaepidemia aiheuttaa. Ongelmien kirjo paljastui hyvin laajaksi, eikä mikään yksittäinen asia noussut ylitse muiden ainakaan tässä vaiheessa. Yrityksen toiminta voi kuitenkin vaarantua yhdenkin ongelman takia, ja kaikilla yrityksillä tuntui olevan vähintään yksi kohtalaisia vaikeuksia aiheuttava ongelma koronaepidemian takia.

Talouden pidemmän aikavälin kehityksen kannalta on keskeistä, miten kysyntä kehittyy nimenomaan teollisuudessa. Jo nyt kysynnän heikkous on yksi merkittävimmistä ongelmista yrityksissä. Kysynnän edelleen heikentyminen ja heikkona pitkään pysyminen olisi myrkkyä teollisuuden loppuvuoden näkymille. Jos näin kävisi, merkitsisi se erittäin vakavia ja pitkäkestoisia ongelmia kansantaloudelle. Vielä toistaiseksi on huojentavaa, että jo tehtyjä tilauksia tai projekteja ei olla vielä laajamittaisesti peruttu.

Koska korona haittaa yrityksiä niin monella eri tavalla, ei ongelmia valitettavasti voi torjua millään yksittäisellä toimella vaan toimien kirjon on oltava laaja. Teknologiateollisuudessa vaikeudet koskevat hyvin monenlaisia yrityksiä niin toimialoittain kuin kokoluokittainkin tarkasteluna. Tarvitaan siis monenlaisia tilannetta helpottavia ratkaisuja ja vaikuttavia täsmätoimia.

Yrityskyselyn tulokset, laaja kuvapaketti

Lisätiedot:
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 050 304 2220