Vientiteollisuuden yritysten pahin vaihe vasta edessä, työpaikkojen pitämiseksi tarvitaan hallitukselta lisätoimia
Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia. Suuren epävarmuuden vuoksi on kuitenkin syytä varautua myös merkittävästi tätä heikompaan kehitykseen. Koronakriisin pitkittyessä yritysten tilanne tulee vielä huononemaan olennaisesti, joten yrityksille kohdistettua suoraa tukirahoitusta tulee jatkaa kaikin keinoin.
Teknologiayritysten osuus Suomen sekä tavara- että palveluviennistä on noin 50 prosenttia, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Puolet alan yrityskyselyyn vastanneista kertoo, että yrityksen tilanne on jo muutaman viikon kuluttua huono tai erittäin huono ja se huononee hyvin nopeasti kriisin pitkittyessä. Viennistä noin 60 prosenttia kohdistuu EU:n sisämarkkinoille, ja tämän vuoksi tukitoimien merkitys euroalueelle on suuri.
”Jäsenyritystemme lomautusaste on jo nyt hurja. Näkymiä painavat monet erilaiset koronakriisiin liittyvät asiat, kuten jatkuvasti pahenevat kysyntävaikeudet, komponenttipula, tilausten siirtyminen ja peruuntuminen ja työntekijöiden karanteeni tai sairastuminen”, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
PK-sektorin yrityksille osoitettavat suorat tuet voivat estää konkursseja, säästää työpaikkoja ja auttaa yrityksiä uuteen alkuun, kun markkinat alkavat avautua. Teknologiateollisuuden on pysyttävä toimintakuntoisena, ja kriisitoimissa on huomioitava liiketoiminnan jatkuminen myös pitkällä tähtäimellä.
”Innovaatioiden, uuden luomisen ja tutkimustyön jatkuminen on Suomen menestyksen elinehto. Meidän on pidettävä huolta siitä, että suomalaisilla yrityksillä on edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa koronakriisinkin aikana ja myös sen jälkeen. Tarvitsemme lisää panostuksia uutta luovan toiminnan ja innovaatioiden tukemiseen”, Hirvola sanoo.
Vähähiilisyystavoitteesta pidettävä kiinni
Jotta hallituksen tavoitteet vähähiilisyydestä ja digitalisaatiosta toteutuvat, tarvitaan innovaatiotoiminnan uutta rahoitusta sekä nyt päätettyjen tukien suuntaamista uudistumiseen heti kun mahdollista. Myös ilmastorahaston perustamisesta on tehtävä myönteinen päätös.
”Suomalaisten yritysten valtti on suuri kädenjälki, koska niiden tuotteilla ja palveluilla tehdään globaalisti resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tämän työn ja vientipotentiaalin jatkamiseksi tarvitaan tutkimus-, kehitys ja innovointitukea. Tämä sektori myös lähtee nopeimpaan kasvuun heti pahimman kriisin jälkeen.”
Jotta hallituksen tavoitteet vähähiilisyydestä ja digitalisaatiosta toteutuvat, on hallituksen pidettävä kiinni myös hallitusohjelmaan kirjatuista energiaverotuksen muutoksista.
”Lupaavaa on, että kestävän verotuksen tiekartan käsittelyä jatketaan budjettiriihessä. Kun koronakriisi on ohi, meillä ovat yhä edessämme ympäristökriisi ja siihen liittyvät vähähiilisyystavoitteet”, Hirvola muistuttaa.
Työmarkkinapaketin pidentäminen ehdottoman tärkeää
Hallitus on osin hyväksynyt määräaikaisena työmarkkinajärjestöjen ehdottaman työmarkkinapaketin, jonka avulla teknologiateollisuusyritykset ovat pystyneet keventämään henkilökustannuksia nopeasti ja välttymään suorilta irtisanomisilta. Koska yritysten tilanne heikkenee nopeasti, on ehdottoman tärkeää, että pakettia päätetään vielä jatkaa vuoden loppuun.
”Nämä määräaikaiset toimet ja esimerkiksi nopeutetun lomautusmenettelyn kolmen kuukauden voimassaolo eivät missään tapauksessa riitä tilanteesta selviytymiseen”, Hirvola sanoo.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottivat, että vasta-ainetestaus tulisi työterveyshuollon piiriin. Tämä nopeuttaisi kriisistä toipumista, mutta hallitus ei huomioinut ehdotusta päätöksissään.
”Testausten määrää tulee ehdottomasti kasvattaa, jotta pystymme minimoimaan karensseista ja poissaoloista aiheutuvat häiriöt yritysten toiminnalle, kulutuskysynnälle ja työllisyydelle.”
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, puh: 0400 633 751
jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, twitter: @JaakkoHirvola
