Toipuminen edellyttää luottamusta tulevaisuuteen

Yleinen keskusteluilmapiiri saa jo varovaisen positiivisia sävyjä koronatartuntatapausten harventuessa ja hellepäivien kirkastuessa. Oliko tämä tässä? Vai tuleeko seuraava aalto? Ainakin talouden osalta optimismi on ennenaikaista.

Teknologiateollisuuden vientikysyntä ei ole vielä herännyt, vaikka tuotantoa on jo osin päästy Euroopassa avaamaan. Yrityskyselyidemme perusteella teknologiateollisuudessa pahin kyykky on edessä vasta syksyllä. Toivottavasti päättäjätkin pitävät tämän mielessään, jotta hyvinvointimme selkäranka vientiteollisuus ei heiltä unohtuisi kriisivaiheen tukitoimista päätettäessä. Toimialamme yritysten usko tulevaisuuteen on koetuksella.

Pahin kyykky on edessä vasta syksyllä.

Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtama työryhmä julkaisi kesäkuun alussa raporttinsa ”koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus”. Raportti antaa selkeitä ja hyviä suosituksia toimenpiteiksi akuutin kriisistä selviytymisen jälkeen. Olennaista on palauttaa sekä ihmisten että yritysten luottamus tulevaisuuteen samalla kun rajoituksia puretaan.

Ihmisten on voitava luottaa siihen, että normaalia elämää voi jatkaa. On luotettava, että epidemia pysyy kurissa, testauksia tehdään riittävästi ja jäljitys-, eristys- ja hoitotoimet ovat riittävän tehokkaita. Nämä toimet toteutuvat parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä. Yhteistyöhön taipuminen on ollut julkiselle sektorille hämmentävän vaikeaa, vaikka hyödyt ovat ilmeiset. Myös kaikkien työnantajien on kannettava vastuunsa työympäristön muokkaamisessa turvalliseksi. Tähän on tehty työkaluja EK:n liittoyhteisössä, ja useimmissa yrityksissä hyvät menettelyt ovatkin jo käytössä.  

Luottamuksen palautuminen edellyttää kannustavaa näkymää toimintaympäristöstä.

Yritysten luottamuksen palautuminen edellyttää kysynnän heräämistä sekä kannustavaa näkymää toimintaympäristöstä. Kysynnän piristämiseksi päättäjien on tärkeää edistää koko EU:n toipumista: teknologiateollisuuden viennistä jopa 70 prosenttia kohdistuu Eurooppaan. Suunnitteilla olevan EU:n elpymisrahaston tavoite on erittäin kannatettava.

Näkymä kannustavasta toimintaympäristöstä Suomessa edellyttää vanhoja tuttuja asioita: osaavaa työvoimaa ja kilpailukykyisiä työmarkkinoita, verrokkimaiden tasolla olevaa ennakoitavaa verotusta, edullista sähköä sekä riittäviä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Lisäksi kriisistä toivuttaessa elvyttävät investoinnit ovat välttämättömiä.

Ilmastonmuutosta torjuvissa ratkaisuissa piilee valtava vientipotentiaali.

Vihreä elvytys jälleenrakennustyömme vauhdittajana on viisasta niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Ilmastonmuutosta torjuvissa ratkaisuissa piilee valtava vientipotentiaali Suomen teknologiateollisuudelle, jos vain pysymme kehityksen kärjessä. Tuoreen vähähiilitiekarttamme perusteella pystymme vuoteen 2035 mennessä pienentämään paitsi oman hiilijalanjälkemme myös vaikuttamaan kymmenien megatonnien päästöjen vähenemiseen globaalisti, kotiuttaen samalla kymmenien miljardien vientitulot. Toteutuakseen tämä tulevaisuus vaatii kuitenkin vielä paljon investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Ilmastorahasto tulee tarpeeseen.

Koronakriisin varjolla hallitus on neljän lisäbudjetin seurauksena ottamassa maallemme yhteensä käsittämättömät 19 miljardia euroa velkaa. Velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi Hetemäen työryhmän arvion mukaan julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla eurolla. Tämä voidaan tehdä työllisyyttä vahvistavilla ja muilla rakenteellisilla uudistuksilla tai menoleikkauksilla. Jos näitä keinoja ei osata käyttää, ainoa jäljelle jäävä keino on verojen korotus.

Äänestäjien luottamus tulevaisuuteen voisi palautua, jos hallitus osaisi kertoa, millä sopeutustoimilla temppu tehdään.

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja