Osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys – Suomen ja maapallon pelastusrenkaat
Kuuntelin aamulenkillä radiota, ja tällainen uutinen osui korvaan:
Maa ja Mars ovat tänä kesänä radoillaan sellaisissa kohdissa, että avaruusaluksille tarjoutuu paras mahdollinen reitti naapuriplaneetallemme. Ensi kuussa Nasan luotain on lähdössä Marsiin. Mukana on jälleen kerran suomalaista korkean teknologian tutkimuslaitteistoa.
”Siellä on mukana maailman hienoin kosteusinstrumentti ja paineinstrumentti”, Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen päällikkö Ari-Matti Harri sanoi haastattelussa.
Ilmatieteen laitoksen instrumentit perustuvat suomalaisen teknologiayhtiö Vaisalan anturijärjestelmien teknologiaan ja niiden avulla on saatu pisimmät havaintosarjat Marsin kaasukehän paineesta ja kosteudesta. ”Tämä on todellista huippututkimusta, jossa teknologian kehitys on keskeisessä roolissa ja siinä olemme onnistuneet todella hyvin ja ollaankin maailman huippua miniatyrisoitujen anturijärjestelmien kehittämisessä”, Harri totesi.
Kuinka monella muulla sydänalassa läikähtää, kun näitä uutisia kuuntelee?
En tiedä, kuinka monella muulla sydänalassa läikähtää, kun näitä uutisia kuuntelee. Minä tunnen suurta ylpeyttä. Enkä pelkästään sen takia, että Ilmatieteen laitos oli urani alkuajan työpaikka ja Vaisala nykyisen työnantajani Teknologiateollisuuden tärkeä jäsenyritys.
Suomi ei loista maailmalla suuruudellaan, halpatuotannollaan, keskeisellä sijainnillaan tai kärkeviä mielipiteitä suoltavilla johtajillaan. Sen sijaan me olemme kärkikahinoissa, kun puhutaan osaamisesta ja laadusta. Korkea laatu pitää Suomen maailmankartalla.
Globaalit megatrendit eli esimerkiksi yhteiskunnan digitalisoituminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja resurssien niukkuus lisäävät korkean teknologian kysyntää. Korkean koulutustason ja innovaatioiden takia Suomi on monessa asiassa kokoaan isompi toimija maailmalla. Esimerkiksi hiilineutraalisuus on Suomelle merkittävä vientivaltti, kun maailmalla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Toinen esimerkki vauhdilla kasvavasta ja korkean teknologian osaamiseen perustuvasta vientialasta on terveysteknologia.
Korkea laatu pitää Suomen maailmankartalla.
On aivan keskeistä, että myös koronakriisin keskellä panostukset osaamiseen, kehittämiseen, innovaatioihin ja uuden luomiseen eivät jäädy. Tki-toimintaan sijoitetut julkiset rahat eivät itse asiassa ole tukia, vaan investointeja. Ne tulevat korkojen kera takaisin.
Tiedettä monesti kyseenalaistetaan, nykyaikana varsinkin. Mitä järkeä on esimerkiksi tutkia Marsin kaasukehän kosteutta ja painetta? Tottuneesti Ari-Matti Harri vastasi toimittajan kysymykseen: ”Maan kaltaisten planeettojen tutkiminen lisää ymmärrystämme myös Maan ilmakehästä.” Ja sillä taas on merkitystä muun muassa ilmaston lämpenemisen mekanismien ymmärtämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Aika tärkeää koko ihmiskunnan elämän kannalta.
Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
