Etä- vai lähiopetusta? Molempia, kiitos!

Leena Pöntynnen, Teknologiateollisuus

Etä- vai lähiopetusta? Molempia, kiitos!

Tue, 06/30/2020 - 10:29 |
Leena Pöntynen

Koronakevät aiheutti kaikkialla todellisen digiloikan. Kouluissa otettiin käyttöön piileviä teknologisia valmiuksia, joita on rakennettu jo useiden vuosien aikana. Kriisitilanteessa pärjättiin olosuhteisiin nähden hyvin, ja kriisin jälkeen tulisi siitä saatuihin oppeihin suhtautua analyyttisesti. Etäopetuksen mahdollistaminen perusopetuslaissa nykyistä paremmin voisi lisätä koulutuksellista tasa-arvoa, oppilaiden hyvinvointia ja oppimista sekä rakentaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. 

Etäopetuksen käyttö perusopetuksessa on periaatteessa mahdollista nytkin. Se kuitenkin rajoittuu lähinnä opetuksen tilapäisiin erityisjärjestelyihin. Opetusministeri Li Andersson on käynnistänyt lakivalmistelun, joka mahdollistaa etä- ja lähiopetuksen vuorottelun koronapandemian aikana. Samalla tulisi nostaa keskusteluun myös pysyvä järjestely, joka mahdollistaisi etäopetuksen lähiopetuksen rinnalla hybridimallina, ei siis joko-tai, vaan sekä-että. Ideana hybridimallissa olisi se, että etäopetus tuotaisiin mukaan perusopetuksen keinovalikoimaan tarvittaessa.

Etäopetuksen mahdollistaminen perusopetuslaissa nykyistä paremmin voisi lisätä koulutuksellista tasa-arvoa, oppilaiden hyvinvointia ja oppimista sekä rakentaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. 

Etäopetuksella olisi mahdollisuus lisätä koulutuksellista tasa-arvoa kaikkialla Suomessa. Usein käy niin, että jos opetusryhmää esimerkiksi harvinaisemmalle kielelle ei ole tarjolla, kieli jätetään kokonaan valitsematta. Laajemmat etäopetusmahdollisuudet voisivat lisätä kansallista kielivarantoamme, kun valinnaisten – ja pakollistenkin – kielten opiskelu mahdollistuisi.

Yli viidennes koululaisista kulkee kouluun koulukuljetuksilla. Laki sallii jopa kolmen tunnin päivittäisen koulumatkan. Jos etäopetus mahdollistettaisiin laajemmin, olisi tällaisissa tilanteissa mahdollisuus yhdistää lähi- ja etäopetusta joustavasti – ja sitä kautta lisätä kuljetuslasten hyvinvointia: viisitoista tuntia viikoittaista bussikyytiä voisi leikkaantua vaikkapa kolmanneksella. Etäoppimisesta tulisikin lapselle tavallaan lähioppimista, kun rasittava koulumatka vaihtuisi oppimiseen oman koulupöydän ääressä.

Tukea tarvitsevien oppilaiden selviäminen etäopetusjakson aikana on herättänyt suurta huolta. Tämä on aiheellista, ja kevään aikana oppimiseen tuli varmasti aukkoja, myös ihan tavallisilla oppilailla. Kentältä kuului kuitenkin myös positiivisia viestejä mm. koulukiusattujen tai neuropsykologisista haasteista kärsivien oppilaiden suunnasta: etäopetus rauhoitti oppimista. Liian vähän on puhuttu myös siitä, että monissa kunnissa myös erityisopetus ja koulunkäynninohjaus ottivat digiloikan. Etämallien hyödyntäminen voisi tuoda aivan uusia oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja.

Tulevaisuuden työ on työtavoiltaan moninaista. Siihen kuuluu taatusti myös etätyöskentely ja -opiskelu.

Etäopetuksen lisäämistä koskevan keskustelun yhteydessä on esitetty huoli myös siitä, että sitä käytettäisiin keinona vähentää koulutuksen rahoitusta. Digitalisaatio voi vähentää kustannuksia monessa paikassa, ja se tulisi nähdä myös hyvänä asiana. En tiedä yhtäkään sivistysjohtajaa tai rehtoria, joka ajattelisi, että etäopetuksen myötä ryhmiä voitaisiin rajattomasti suurentaa. Ennemmin kysymys on työskentelyn sujuvoittamisesta, tarjonnan lisäämisestä ja mahdollisuuksien antamisesta. Myös monet opettajat siirtäisivät osan opetuksestaan mielellään verkkoon. 

Tulevaisuuden työ on työtavoiltaan moninaista. Siihen kuuluu taatusti myös etätyöskentely ja -opiskelu. Niiden kokeileminen jo koulussa antaa loistavan mahdollisuuden harjoitella näitä tärkeitä taitoja. Suomen laadukkaan koulutusjärjestelmän tulisi kehittää myös tätä puolta toiminnassaan. Etäopetuksen laajemman käytön salliminen myös perusopetuksessa voi parantaa opetustamme, nostaa sen laatua. Ainakaan meidän ei kannata omalla lainsäädännöllämme rajata pois näitä mahdollisuuksia. 

Related articles