Konsultit tuovat realismia kaupunkisuunnitteluun: ”Kestävässä kehityksessä on nostettava esiin ekologinen näkökulma, sosiokulttuuri sekä talous”
Pauli Santalan liiketoimintaryhmässä kehitetään muun muassa kaupunkeja ja kiinteistöjä sekä ilmastonmuutokseen liittyvää liiketoimintaa, suunnitellaan infraa ja esimerkiksi tuulivoimapuistoja. Kalkuloidaan, kuinka tehokkaasti jokin kortteli tai uusi asuinalue voidaan suunnitella. Mitä jos se rakennetaankin puusta eikä betonista? Perään lasketaan, millaisia päästöjä syntyy siihen liittyvästä liikenteestä ja rakentamisen ratkaisuista.
Toimialoja on paljon, mutta kaiken suunnittelun ja palvelutarjonnan läpileikkaa kestävän kehityksen periaate.
”Aina kun kohdetta lähdetään suunnittelemaan, ajatuksena on, että meillä on käsitys suunnitelman vaikutuksista esimerkiksi päästöihin”, FCG:n suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmän vetäjänä työskentelevä Santala kertoo.
- Suomalaista konsulttiosaamista 150 maassa
-
- FCG on suomalainen konsulttiyhtiö.
- Konsernilla on neljä liiketoiminta-aluetta: koulutus, johtaminen ja ohjelmistot, suunnittelu ja kehityskonsultointi.
- Osaajia 850 ympäri maailman. Projekteja 150 maassa ja lukumääräisesti yli 3000 vuodessa.
- Konsernin liikevaihto on 78,8 miljoonaa euroa (2019).
- Konsernin omistaa Kuntaliitto Holding.
FCG:n suunnittelu-liiketoimintaryhmän 350 työntekijää suunnittelee kaupungeille, kunnille ja yksityiselle sektorille ratkaisuja, joilla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Hiilineutraalit yhdyskunnat edellyttävät muun muassa maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua.
”Tämä on näköalapaikka kuntasektoriin, ja työ on monipuolista”, Santala kiittelee.
Hän on ollut talossa jo 18 vuotta, joista puolitoista nykyisessä tehtävässä.
Suurin osa maankäytön asiakkaista on kuntapuolelta. Niillä on jo valmiina paljon omia ilmastostrategioita ja -suunnitelmia. FCG toimii linkkinä urakoitsijoihin ja yksityiseen sektoriin.
”Tuomme vastuullista näkökulmaa mukaan.”
FCG pyrkii tuottamaan suunnitteluratkaisuja, jotka ovat kestäviä ja soveltuvia myös pienempien kuntien tarpeisiin.
Kiertotalousajattelu yhteinen nimittäjä
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on koko FCG:n strategiassa tärkeässä roolissa. Tavoitteena on myös pienentää yhtiön hiilijalanjälkeä, ja tätä mitataan.
Kiertotalousajattelu on yhteinen nimittäjä FCG:n kaikille toimialoille.
”Meillä mietitään jo suunnitteluvaiheessa, miten materiaalia voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun suunnittelukohteen elinikä tai käyttöikä tulee täyteen. Tällainen ajattelu yleistyy entistä enemmän”, Santala sanoo.
”FCG on sitoutunut edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä toiminnassaan”, toteaa Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmän vetäjä Pauli Santala.
Esimerkiksi tien kantavissa rakenteissa voidaan hyödyntää purkubetonia, joka on luokiteltua rakennusjätettä. Kilpailutuksissa voidaan huomioida myös työkoneiden päästöt.
Yhtä asiaa Santala toivoo: realismia.
”Aina kun puhutaan kestävästä kehityksestä, haluaisin nostaa ekologisen näkökulman ja sosiokulttuurin lisäksi esiin myös taloudellinen näkökulman”, Santala sanoo.
Kun investointeja ja arviointeja tehdään, pitää myös pohtia mitä lysti maksaa. Näin saadaan realismi mukaan eurojen muodossa, hän muistuttaa.
Tosin siinäkin voidaan mennä metsään.
”Välillä tuntuu siltä, että luontoarvoja ja ympäristöasioita pidetään pehmeinä asioina, ja suunnittelussa mennään liikaakin talous edellä ja poljetaan ympäristöarvoja. Esimerkiksi jos matkailukeskuksissa tehdään hölmöjä investointeja ja mietitään vain euro edellä, se voi vaikuttaa luontoarvoihin niin, että kohde menettää vetovoimansa.”
Ympäristövaikutukset näkyviksi
FCG:llä kestävää kehitystä mitataan monilla mittareilla. Niillä arvioidaan suunnitteluratkaisujen ympäristövaikutuksia ja tehdään ne näkyviksi. Näitä tietoja hyödynnetään myös kuluttajille tai rahoittajille suunnatussa viestinnässä.
”Erilaisille vihreille rahoituslähteille on tärkeää, että investointikohteet ovat kestävän kehityksen mukaisia tai ilmastoystävällisiä.”
Digitaalisuus on tehostanut ja helpottanut työtä. Paikkatietoaineistot ja visualisoinnit eri tyyppisistä suunnittelukohteista ovat digitaalisessa muodossa. Apuna on myös AR- ja VR-laitteistoa.
Työtä helpottaa entistä enemmän myös tietomallintaminen, BIM, jolloin suunnitteluratkaisut tehdään alusta lähtien tietomallipohjaisesti rakennuksen ja rakennusprosessien elinkaari huomioiden.
Santalasta hyvällä suunnittelulla voi tulevaisuudessa lisätä vähähiilisyystoimia vielä rutkasti.
Hän uskoo, että innovatiivisimmat ratkaisut syntyvät suunnittelijoiden, tutkijoiden ja kuluttajien rajapinnassa.
Painaako korona vähähiilisyystavoitteet taka-alalle?
Tällä hetkellä Santala pohtii, mitä käy hyvään vauhtiin päässeelle asiakkaiden vähähiilisyyskiinnostukselle. Pari kolme viime vuotta kuntapuolella on kiihtyvään tahtiin huomioitu päästövaikutuksia ja ilmastobudjetteja.
”Ilmastotavoitteet on usein huomioitu myös tarjouspyynnöissä. Niihin konsultin tulee osata vastata jo tarjousvaiheessa.”
Blominmäen puhdistamo Espoossa on energiantuotannoltaan lähes omavarainen, ja sen prosesseilla typpi ja fosfori saadaan poistettua jätevedestä yli 90-prosenttisesti.
Nyt FCG:ssa pohditaan, jääkö vähähiilisyys joksikin aikaa taka-alalle, kun kunnilla ja yrityksillä on taloudellisesti haastavaa. Käykö niin, että homma yritetään saada rullaamaan vanhaan malliin ja vasta sitten keskitytään ympäristöasioihin. Toisaalta vähähiilisyyteen tähtäävillä investoinneilla voidaan myös elvyttää.
”Tarjolla on erilaisia julkisia rahoitusmahdollisuuksia, joiden hakemisessa meidän asiantuntijamme voivat auttaa kuntia ja yrityksiä”, Santala toteaa.
Jotta Suomen 2035-päästötavoite saavutetaan, tehtävää riittää.
”Päästöjä on pakko pienentää. Ilmastonmuutos on niin todellinen ja kiihtyy koko ajan, että teollisuuden puolelta vaaditaan kaikkea. Uusia ratkaisuja ja uudella tavalla asioiden miettimistä: miten asioita voisi hoitaa paremmin, ettei mennä aina taloudellinen kasvu ja hyöty edellä, vaan ihan oikeasti olisimme huolissamme tästä meidän pallosta.”
Jotta suunnittelualan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa päästäisiin kehittämään lisää, Santalan mukaan tarvitaan paljon uusia ideoita, näkemyksiä ja kansainvälistä yhteistyötä
Hän kannattaa kolmikantamallia, jossa mukana olisivat asiakasorganisaatio, tutkimuslaitos ja suunnittelutaho. Näin eri näkökulmat tulisi huomioitua. Suomessa toimintaa tukee Business Finland.
Santalasta työn pitäisi lähteä aina asiakasorganisaation tarpeista.
”Asiakkaiden – olivat ne kuntia tai yrityksiä – olisi myös hyvä ymmärtää, että kuluttajat ovat entistä tietoisempia ja haluavat vähäpäästöisiä ratkaisuja, palveluja ja tuotteita”, hän toteaa.
Vähähiilistä suunnitteluvientiä maailmalle
FCG:n kestävän kehityksen suunnitteluvienti maailmalle on 40 prosenttia liikevaihdosta.
Mukana on oltu muun muassa Ukrainassa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa, joissa pyritään uusiin energiaratkaisuihin, kiinteistöenergiatehokkuuteen, kaukolämpöjärjestelmien modernisointiin ja uusiutuviin energioihin.
”Ulkomailla on paljon potentiaalia suomalaisille yrityksille ja suunnittelijoille, mutta heidän pitää tuntea hyvin paikallinen lainsäädäntö. Heillä täytyy olla hyvät suhteet ja paikallisia kumppaneita. Suunnittelijoiden kautta Suomella on mahdollisuuksia avata kanavia teknologiayrityksille maailmalla.”
Suunnittelualalla on huutava pula osaajista esimerkiksi infran suunnittelussa. Santalasta teknisen alan koulutusta niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulutasolla tarvitaan lisää.
”En tiedä, onko Suomella aikaisemmin ollut vielä enemmän edelläkävijän maine kuin nyt. Se pitäisi säilyttää, ettei jäädä kelkasta.
Korona muuttaa kaupunkikulttuuria
Terveysriskit ja niiden hallinta ovat olleet koronakevään kuuma peruna.
”Kenttä tulee muuttumaan. Koronasta on opittu”, Santala sanoo.
Ja lisää pitää opetella. Hän ottaa esimerkiksi kaupungistumisen.
”Kaupunkisuunnittelijat näkevät, että kun on paljon ihmisiä koolla, syntyy hyvää pöhinää ja kaupunkikulttuuria. Mutta mitä tapahtuu nyt, kun koronan aikaan suositellaan sosiaalista etäisyyttä? On kiinnostavaa nähdä, miten vastaavaa kaupunki-ilmiötä kehitetään niin, että ihmisiä ei pakata toreille ja katukahviloihin – tai matkailukeskuksiin.”
”Onkohan siinäkin digitalisaatio yksi ratkaisu”, hän pohtii.
Santala uskoo, että kevään 2020 jälkeen näitä asioita mietitään paljon tarkemmin kaikissa suunnittelutoimistoissa.
”Pandemia on esiintynyt tulevaisuudentrendeissä ennenkin. Mutta nyt kun se on tullut kohdalle, se on niin konkreettinen. On huolestuttavaa, että jos näitä tulee jatkossa lisää, niin miten tässä käy.”
Kirjoittaja:
Marjo Vuorinen
Lisää aiheesta:
Tiekartta valmistui: Teknologiateollisuus pystyy vähentämään päästöjä merkittävästi vuoteen 2035 – Suomen hyvinvoinnin avain on vähähiiliseen teknologiaan panostava vihreä elvytys
Yritysesimerkkejä teknologia-alan vähähiilisyysinnovaatioista ja -investoinneista: Teknologiayritysten vähähiilitekoja
Artikkeli on mukana elokuun uutiskirjeessä.
