Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys

Teknologiateollisuuden ja Accenture Strategyn tekemän analyysin perusteella koronakriisin vaikutukset toimialan yrityksiin ovat moninaisia, ja tämänhetkistä tilannetta kuvaa merkittävä epävarmuus.

Analyysissa on tunnistettu yritysten kaupankäynti- ja toimintaympäristöön sekä globaaleihin megatrendeihin vaikuttavat tärkeimmät ajurit. Näiden pohjalta on muodostettu skenaariot eli vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, jotka kuvaavat erisuuntaisia, mahdollisia kehityskulkuja.

Johtopäätöksenä on, että kasvumahdollisuudet löytyvät digivihreä kiihdytys -nimisestä skenaariosta. Tämän toteutuminen edellyttää uskallusta ja kykyä investoida tulevaisuuteen.

”Meneillään on suurin markkinoiden uusjako vuosikymmeniin. Investoinnit digivihreään kiihdytykseen pitää tehdä nopeasti. Suuryritykset ovat heränneet tähän, mutta pysyvätkö pk-yritykset vauhdissa mukana?” kysyy johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.

Investoinnit digivihreään kiihdytykseen pitää tehdä nopeasti ja myös pk-yritykset on saatava tähän murrokseen ripeästi mukaan, sanoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.

Kohti talouden pysähtyneisyyttä vai vihreää kiihdytystä

Työssä päädyttiin tarkastelemaan tarkemmin kolmea mahdollista skenaariota.

Tämänhetkisen tilanteen valossa kehityskulkumme on lähimpänä hitaan palautumisen skenaariota. Ajureita tarkasteltaessa huomataan, että myöskään stagnaatio eli talouden pysähtyneisyys ja kilpailukyvyn menetys -skenaario ei ole kaukana. Paras – ja käytännössä ainoa – mahdollisuus positiivisempaan kehitykseen löytyy skenaariosta nimeltä digivihreä kiihdytys.

Hitaan palautumisen skenaariossa koronavirus saataisiin hallintaan jo 2021, mutta talouden palautuminen kestäisi globaalisti 2–4 vuotta – Suomessa tosin kauemmin, sillä EU-viennistä riippuva kustannuskilpailukyvyltään heikompi teollisuutemme kipuilee muita pidempään.

Stagnaatioon eli pysähtyneisyyteen ajaudutaan, jos palkankorotusten ja inflaation epäsuhta vaikeuttaa tilannettamme, joustamaton työmarkkinajärjestelmämme ei reagoi huonoon talouskehitykseen kuten kilpailijamaissa ja jäämme entisestään muista jälkeen. Työllisyys heikkenee, menetämme kasvusta saatavia verotuloja ja valtion budjetin kasvava alijäämä heikentää yhä mahdollisuuksia investoida kasvuun.

Kasvun mahdollisuudet löytyvät digivihreältä kiihdytyskaistalta. Pandemia on jo antanut piristysruiskeen digitalisaatiolle ja kestävälle kehitykselle. Hyvällä paikallisella yhteistyöllä voidaan välttää kustannuskilpailukyvyn heikentyminen ja valjastaa digitalisaatio merkittävään tuottavuuden parantamiseen. Ketterät toimijat saavat kilpailuetua uusilla toimintatavoilla ja liiketoimintamalleilla. Ilmaston muutoksen torjuntaa edistetään viisaalla regulaatiolla säilyttäen puhtaan teollisuuden edellytykset kilpailla tasaveroisesti kansainvälisillä markkinoilla. Uuteen puhtaaseen teknologiaan, tutkimukseen ja innovointiin uskalletaan investoida. 

Avaimet digivihreään kiihdytykseen ovat omissa käsissämme

Yhteistä stagnaatiolle ja digivihreälle kiihdytykselle on, että niiden osalta riippuvuus Suomen tai EU:n ulkopuolisesta kehityksestä on pienempi kuin muissa. Valinnan avaimet ovat siis omissa käsissämme.

Kehityskulkuun vaikuttavat niin yrityksissä ja paikallisesti tehtävät päätökset kuin maan hallituksen tuki yrityksille, investoinnit tulevaisuuteen ja päätökset työmarkkina- ja työllisyystoimista.

”Yrityksillä on kuitenkin vaikea tehtävä pärjätä akuutissa kriisissä ja samaan aikaan luoda polkua tulevaan. On tärkeää, että yritysten rinnalla Suomen valtio investoi tulevaisuuteen ja että Suomelle kohdistuva EU:n elvytysrahoitus kanavoidaan digitalisaatioon ja vihreään uudistumiseen”, Laura Juvonen muistuttaa.

Yrityksen näkökulmasta tilanteeseen vaikuttaminen voidaan yksinkertaistetusti jaotella neljään osa-alueeseen:

• Kysyntä: Kokonaisuutena suoraan kysyntään on vaikea vaikuttaa – etenkin vientiteollisuuden globaaliin kysyntään –, mutta esimerkiksi julkisilla hankinnoilla on siihen joiltain osin vaikutusta. Kysyntään vaikuttavat myös yrityksen tarjooma sekä kohdemarkkinat. Kriisin myötä markkinoita tullaan jakamaan uudestaan. Parhaiten voidaan vaikuttaa yritysten kykyyn ja edellytyksiin uudistaa liiketoimintaansa sekä kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita muuttuneeseen tilanteeseen.
• Toiminta: Investoinneilla on suurin merkitys tuottavuuden parantamiseen sekä mahdollisuuksilla sopeuttaa toimintaa joustavasti.
• Kustannukset: Yritystoiminnan kustannusten mukauttaminen on keskeisin keino kriisin välittömien vaikutusten hallitsemiseksi. Yritystoiminnan luonteesta riippuu kuinka suureen osaan kustannuksista on mahdollista vaikuttaa nopeilla toimenpiteillä. Paikallinen sopiminen on tässä tilanteessa erityisen suuressa roolissa.
• Rahoitus: Mikäli vero/tukibalanssin kehitys ja lainarahoituksen saanti on Suomessa muita maita heikompaa, johtaa tämä yritysten heikentyneeseen kilpailukykyyn. Erittäin tärkeää on riskinjako ja kannustaminen investointeihin.

Lisätiedot:

Laura Juvonen, johtaja (kasvu ja osaaminen), puh. 040 589 6263, twitter: @Laura_Juvonen

Lisää aiheesta:

Artikkeli: Teknologiateollisuuden toimiala koronakriisin jälkeen

COVID-tilannekuva ja uuden normaalin skenaariot teknologiateollisuudessa – Yhteenveto analyysin tuloksista

Teksti on mukana syyskuun uutiskirjeessä.