Jos haluamme tuottavuutta, parempia palveluita ja säästöjä, tulee budjettiriihessä suunnata katseet digitalisaatioon
Lähestyvässä budjettiriihessä pöydällä ovat koronan aiheuttama velkaantuminen ja taloudellinen epävarmuus, tarvittavat lisätyöpaikat, teollisuusyritysten heikot tilausnäkymät sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Kaikki nämä vaativat konkreettisia ja rohkeita toimenpiteitä.
Suomi on pystynyt aiemmissa haastepaikoissaan uudistumaan, muuttamaan suuntaa ja tukeutumaan teknologian ja osaamisen antamiin mahdollisuuksiin. Niin pitää tehdä myös nyt.
Meillä on erittäin hyvät edellytykset ottaa käyttöön digitaalisia sekä korkean teknologian ratkaisuja. Siitä huolimatta edistyneiden digitaalisten ratkaisujen käyttö laahaa niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin. Digitaalista suoriutumista mittaavassa DESI-indeksissä Suomi tosin saa EU:n keskiarvoa paremmat tulokset julkisen hallinnon ja digitaalitekniikoiden integroinnissa, mutta kriteerit on asetettu konservatiivisesti. Maassa, jossa on maailman parhaat perusrekisterit ja jossa kehitetään edistyneitä datatalouden ratkaisuja, on edellytykset huomattavasti parempaan.
Julkisen sektorin päätöksenteon automatisoinnille tarvitaan nopeasti selkeä pohja.
Budjettiriihessä on päätettävä tarttua voimakkaasti digitaalisiin mahdollisuuksiin. Oikeusministeriössä valmistelussa oleva automaattisen päätöksenteon lainsäädäntö tulee saada nopeasti voimaan, jotta julkisen sektorin päätöksenteon automatisoinnille on selkeä pohja. Sen lisäksi tarvitaan suositus tai hyvät käytännöt tekoälyn käyttämiseen muuten kuin päätöksiä varten julkisessa hallinnossa. Tämän seurauksena voidaan automatisoida suuri osa julkisista palveluista kuten lapsilisät, päivähoito- ja koulupaikkojen sekä monien tukien myöntäminen.
Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tieto ihmisten osaamisesta tulee saada käyttöön sähköisessä muodossa. Julkisissa rekistereissä olevien henkilötietojen käyttöön tulee saada luotua hallitusohjelmassa tarkoitetut OmaData-pohjaiset käytännöt, jotta ihmiset saavat omat tutkinto- ja muut osaamistietonsa käyttöön. Valtion kehitysyhtiöön kerätyt pääomat tulee vihdoin ottaa käyttöön, jotta datatalouden yhteiset rakenteet ja vihreää kasvua palvelevat ratkaisut saadaan jalalle nopeasti.
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi on tärkeää, että valtio nostaa TKI-panostuksiaan.
Digitaalisten ratkaisujen – kuten datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvien uudistusten – käyttöönotto on yrityksissä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Sen edistämiseksi on tärkeää, että valtio nostaa TKI-panostuksiaan ja laittaa myös VAKEn pääomat liikkeelle datatalouden yhteisten rakenteiden kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä ovat reaaliaikatalouden ja datan jakamisen verkostojen edistäminen.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat muutokset ovat massiivisia. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan energiasektorille suuria muutoksia sekä digitaalisten ratkaisujen täysimääräistä käyttämistä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartassa todetaan.
Vuoden 2035 saa kalenterista nopeasti esiin. Vihreää kasvua luovat investoinnit tulee siis saada liikkeelle heti. Prosessien uudistaminen tehokkaammiksi lähtee datasta. Dataa hyödyntämällä ja jakamalla yli 2 000 julkisomisteista yhtiötä voivat toimia tämän tuottavuutta ja kestävää kasvua tukevan kehityksen kiihdyttäjinä omissa verkostoissaan.
Kaikki ovat uudistusten tarpeesta periaatteessa samaa mieltä. Niiden toteutumisen edellytyksenä on johtajuus. Muutosta tulee johtaa, jotta yksityisen ja julkisen sektorin toimenpiteet etenevät synkronoidusti ja siten, että julkisen sektorin toimilla luodaan kysyntää ja edellytyksiä digitaalisille ratkaisuille, joita tarvitsemme kipeästi selvitäksemme ilmastonmuutoksen ja velkaantumisen haasteista.
Lisätiedot:
Lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen (digitalisaatio), puh: 040 900 3066, jussi.makinen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @Jussi_M
