Nuoret luovat tulevaisuutensa itse

Työelämään siirtyminen innostaa lähes kaikkia nuoria, mutta osaa se jännittää tai jopa pelottaa. Työuran alkaminen on tärkeä elämän taitekohta. Viimevuotinen nuorisobarometri osoittaa, että nuorten arvomaailmassa painottuu erityisesti työn merkityksellisyys: työn pitää vastata omia arvoja. Selvä vähemmistö ottaisi minkä tahansa työn, josta maksetaan riittävästi. Viisas nuorisomme ei ole ostettavissa.

Nuorten arvomaailmassa painottuu työn merkityksellisyys

Teknologia-aloilla on kasvava tarve uusille osaajille. Koronan aiheuttaman romahdus on näkynyt notkahduksena rekrytoinneissa, mutta kun ennen koronaa tarve oli noin 13.000 uutta työntekijää vuodessa, on odotettavissa, että heti terveyskriisin helpottaessa kysyntä jatkuu entistä kovempana. Harras toiveeni on, että yritykset olisivat kaukaa viisaita ja rohkenisivat rekrytoida nuoria esimerkiksi työharjoittelupaikoille vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Millä saisimme houkuteltua nuoret kiinnostumaan teknologia-alasta? Ja erityisesti nuoret naiset, joita on toimialamme henkilöstöstä vain 22%, kaikista ponnisteluistamme huolimatta? Millaisena esittelemme toimialan nuorille? Miten saamme tarinamme perille?

Teknologia on ihmistä varten

Emme voi tarkkaan tietää, millainen teknologia-ala tulevaisuudessa on, mutta varmasti jotain ihan muuta kuin vanhat mielikuvat antavat ymmärtää. Savupiippu on out, ihminen on in: teknologia on ihmistä varten.

Pelkkä tekninen osaaminen ei tulevaisuudessa riitä, vaan tarvitaan tieteenalojen rajoja rikkovaa rohkeaa kyseenalaistamista. On hyvä tuntea myös tieteenaloja, joilla teknologiaa hyödynnetään: Psykologiaa ja aivotutkimusta käyttäjän tarpeiden ymmärtämiseksi tai robotin ja ihmisen yhteistoiminnan kehittämiseksi. Filosofiaa ja juridiikkaa avoimen datan ja tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen. Ympäristötieteitä ja kemiaa materiaalien kestävän ikuisen kierron luomiseksi sekä teollisuuden päästöttömien valmistusprosessien kehittämiseksi. Lääketiedettä uusien terveysteknologian ratkaisujen luomiseksi.

Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ovat teknologia-alojen ytimessä. Suomi on DESI-indeksin (*) perusteella EU:n kärkimaa digitalisaation osaamisessa. Sille vahvuudelle kannattaa rakentaa. Uuden tietoteknologian omaksuminen on diginatiiville nuorisollemme luontaista.

Olisiko tässä riittävästi sitä merkityksellisyyttä, jota nuoret työltään odottavat?

Suomi on maailman kärkeä ilmastonmuutosta torjuvien puhtaiden teknologioiden ja ratkaisujen tuottajana. Teknologiateollisuuden vientituotteilla pienennetään maailman hiilipäästöjä jo nyt 20 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa, ja kasvupotentiaali on moninkertainen. Yhdistämällä johtavan digitalisaatio-osaamisemme vihreän teknologian vahvuuksiimme luomme kilpailuedun, jolla voi muuttaa maailmaa tuleville sukupolville paremmaksi paikaksi asua. Olisiko tässä riittävästi sitä merkityksellisyyttä, jota nuoret työltään odottavat?   

Nuoret luovat tulevaisuutensa itse. En lähde määräämään, millainen sen pitäisi olla, mutta arvaan, että se on #digivihreä.
 

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

(*) DESI-indeksi vertailee EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä.