Kustannustuki saatava käyttöön pikavauhtia –  ”Tuen määrä on nyt uskottavaa kokoluokkaa”

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kustannustuki on suunnattu yritysten kiinteiden kustannusten ja palkkamenojen korvaamiseen. Miksi sellaisia vientiyrityksiä on tuettava, jos ne eivät selviydy menoistaan itse, Matti Mannonen?

- Kyse ei ole nyt vain normaalimenoista selviytymisestä vaan siitä, että meidän on autettava elinkelpoiset yritykset koronakriisin ja uhkaavien konkurssien yli. Näkymät ovat osin kirkastuneet, mutta yli puolet teollisuusyrityksistä ilmoittaa yhä, että niiden hiljaisin aika on vasta edessä. Lähes kolmannes teollisuustoimialojen yrityksistä raportoi, että heikko kysyntä vaivaa toimintaa erittäin paljon. Luku on pysynyt lähes muuttumattomana koko syksyn ajan.

- Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että perusterveet yritykset kaatuvat tai joutuvat merkittävästi supistamaan tuotantokapasiteettiaan. Menetettyä tuotantoa ei pystytä välttämättä koskaan palauttamaan Suomeen, ja tämä tarkoittaisi valtavaa reikää valtion ja kuntien rahakirstuissa.

Miltä kustannustuen koko ja lain aikataulu teknologiayritysten näkökulmasta vaikuttaa?

- Positiivista ehdotetussa kustannustuessa on se, että tuen määrä kokonaisuutena on nyt uskottavaa kokoluokkaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan joulukuussa ja haku on myöskin tarkoitus avata silloin.

- Tuki on tärkeä saada voimaan pian, jotta vaikeuksissa olevat yritykset saavat tilinpäätöksen tunnuslukuihin kohennusta ja siten paremmat edellytykset kehittää toimintaa ensi vuonna. Tukea tulee voida hakea ensi kesään saakka.

Kustannustuki on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Millaisia myöntämiskriteereitä kustannustuella on oltava, jotta sillä voidaan pelastaa vientimiljardeja?

- Tukea on myönnettävä aiemmin kannattaville yrityksille, jotka ovat pandemian seurauksena menettäneet asiakkaansa. Liikevaihdon merkittävän laskun ja tappiollisuuden on oltava ensisijainen myöntökriteeri.

- Kriteerinä on oltava liikevaihdon 30 prosentin lasku ja toisena kriteerinä olisi hyvä tarkastella yrityksen muuttumista tappiolliseksi koronan takia. Sen sijaan ehdotettu kriteeri koko toimialan liikevaihdon laskusta ei ole toimiva, se johtaa tukien väärään kohdistumiseen. Olennaista on yrityksen liikevaihdon ja tuloksen koronasta johtuva lasku, ei se, mihin viralliseen toimialaluokkaan yritys on perustettaessa kirjattu. Olisi parempi poistaa toimialaluokka kriteereistä kokonaan.

- Tukikauden pituudeksi ehdotetaan viittä kuukautta ajanjaksolla 1.6.2020–31.10.2020. Hyvä, että ajanjakso on näin pitkä, mutta tämäkin johtaa tarpeettomaan epävarmuuteen tulevasta. Olisi perusteltua sopia samalla tuen jatkosta 31.6.2021 asti. Ajallisesti tämä vastaisi Euroopan unionin päätöstä jatkaa 30.6.2021 saakka voimassa olevien valtiontukisäännösten joustoa. 

Miksi valtio tukee yrityksiä eikä ihmisiä?

- Siksi, että yritykset tuovat työtä, palkka- ja verotuloja ja sitä kautta hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Vientiyritysten kaatuminen tarkoittaisi pitkäaikaista ja syvää lamaa. Tuella pitää auttaa yrityksiä, jotka olisivat elinvoimaisia ilman koronakriisin tuottamia vaikeuksia.  Tuki auttaa ihmisiä säilyttämään työpaikkansa.

Onko hallituksen esittämä summa riittävä vientiyritysten tarpeisiin?

- Summa on merkittävä, mutta on vaikea ennustaa, onko sekään vielä riittävä. Talvesta tulee varmasti pitkä, koska pandemia on taas voimakkaasti kasvussa. Pahimmillaan se voi sulkea Euroopassa teollisuutta, jolle Suomesta viedään tuotteita ja palveluja.

Teknologiateollisuus on kannustanut yrityksiä uudistumaan sekä vaatinut tukea digivihreään uudistumiseen. Miten tämä nyt liittyy kustannustukeen?

- Ei se liitykään. Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa 750 miljardin euron elpymispaketista, ja tähän pakettiin kuuluu kansallinen investointisuunnitelma.  Suomen saama elpymisrahoitus on käytettävä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Se onnistuu parhaiten, kun vauhditamme teollisuuden kestävää uudistumista ja digitalisaatiota sekä lisäämme tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Euroopan unioni ja jopa Kiina ovat nyt sitoutuneet vähähiilisyyteen, joten suomalaisella jo olemassa olevalla sekä kehitteillä olevilla teknologioilla on nyt tuhannen taalan paikka iskeä globaaleille markkinoille.

Lisätiedot:

Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous), puh. 040 544 7047,

matti.mannonen@teknologiateollisuus,fi, twitter: @mannonen_matti

Lisää aiheesta:

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote hallituksen esityksestä: Kustannustuen uudelleen käyttöönotto etenee