Ulkomaisten erityisosaajien lupaongelmat hankaloittavat miljoonainvestointien läpivientiä: ”Huippurekry voi luoda ympärilleen kymmeniä paikallisia työpaikkoja”
Vantaalaisella Okmeticilla on parhaillaan käynnissä yli 100 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2017–2021 vaativien, korkean lisäarvon piikiekkojen tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Henkilöstöpäällikkö Jaska Tuominen on tiukan paikan edessä: hänen tehtävänään on varmistaa liiketoiminnan kasvun edellyttämän osaamisen säilyttäminen ja tähän tarvittavan osaamisen rekrytointi.
Erityisasiantuntijoiden rekrytointi on vaikeaa, ja sitä vaikeuttaa entisestään Suomen kankea lupaprosessi.
”Yksi huippuosaaja voi parhaassa tapauksessa tuoda mukanaan muitakin osaajia sekä vaikuttaa kymmenien tuotannon työpaikkojen syntymiseen. Meillä käynnissä olevan investointiohjelman arvioidaan luovan kaiken kaikkiaan noin 150 uutta työpaikkaa. Ensi vuonnakin yhtiö palkkaa kymmeniä työntekijöitä lisää”, Tuominen toteaa.
- Okmetic on maailmalla tunnettu piikiekkojen tuottaja
-
- Vantaalainen Okmetic on maailman 7. suurin piikiekkojen valmistaja, joka valmistaa kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä, korkean lisäarvon piikiekkoja.
- Piikiekkoja tarvitaan elektronisten komponenttien, antureiden, erillispuolijohteiden ja analogiapiirien valmistuksessa esimerkiksi älypuhelimissa, autoteollisuudessa ja lääketieteessä.
- Yhtiön pääkonttori ja valtaosa tuotannosta on Vantaalla. Myyntihenkilöstöä ja teknistä tukea on lisäksi Saksassa, USA:ssa, Japanissa ja Kiinassa sekä myyntiedustusta Koreassa, Malesiassa, Singaporessa ja Taiwanissa.
- Henkilökuntaa on kaikkiaan lähes 500.
- Okmeticin liikevaihto vuonna 2019 oli yli 107 miljoonaa euroa.
- Yhtiö tekee piimateriaalin tutkimusta yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten kanssa. Se on osallistunut useisiin kansallisiin ja EU-rahoitteisiin teknologiahankkeisiin yhdessä muun muassa VTT:n, Aalto-yliopiston ja useiden eurooppalaisten puolijohdevalmistajien kanssa.
- Yhtiö on ollut mukana kehittämässä myös 5G-teknologiaa sekä seuraavien sukupolvien autonomisia autoja (ADAS).
Jotta yritys pystyy uudistumaan, investoimaan ja työllistämään, se tarvitsee todella kovatasoisia osaajia. Heitä ei valmistu Suomessa tarpeeksi ja heistä kilpailee koko maailma. Suomen valtteja ovat hyvä maabrändi, hyvän työelämän maine sekä Okmeticin kaltaiset globaalit teknologiahuiput. Heitämme kuitenkin yritysten rekrytointirattaisiin kapuloita ihan itse erityisosaajien hitaalla ja kankealla lupaprosessilla.
”Jos haluaa olla maailman huippuyritys, ei ole väliä, mistä osaajat tulevat. Me käymme kilpailua maailman huippuyrityksiä vastaan, mutta heillä ei ole samanlaisia rekryesteitä kuin meillä”, Tuominen toteaa.
LUPAPROSESSIIN KULUU PAHIMMILLAAN YLI 4 KUUKAUTTA
Jaska Tuomisella on eri yrityksistä vuosien kokemus kansainvälisten huippuammattilaisten rekrytoimisesta. Hänen aiemmassa työpaikassaan eräskin yritykseen palkattu osaaja joutui luparuuhkien vuoksi huristelemaan ympäri Suomea saadakseen työluvan vaatiman tunnistautumisajan, verokortin sekä pankki- ja henkilötunnukset.
”Tämäkin kaveri käytännössä uudelleenrakensi sille yritykselle tuotantolinjaston.”
Teknologiayritykset ovat puhuneet huippuosaajien lupaongelmista jo ainakin kaksi viime vuotta, mutta ongelmaan on tartuttu hitaasti, Jaska Tuominen harmittelee. "Kansainväliset osaajat luovat ympärilleen investointeja, uusia työpaikkoja, uutta liiketoimintaa ja verotuloja."
Ensimmäinen kompastuskivi on tunnistautuminen. Kv-työntekijän on käytävä kolmen kuukauden sisällä näyttäytymässä joko edustustossa tai palvelupisteessä jossakin päin Suomea sen jälkeen, kun hän on laittanut oleskelulupahakemuksen vireille. Tunnistautumisjonot ovat jatkuvasti ruuhkautuneet ja Maahanmuuttovirasto on joutunut pidentämään aikoja.
”Jos nyt lähtisin hakemaan uudelle osaajalle työlupaa, perustunnistautumista varten saisimme aikoja ehkä joululle tai tammikuun alkuun. Työluvan käsittely kestää sen jälkeen 1–2 kuukautta. Pahimmillaan tähän menee aikaa vähintään neljä kuukautta”, Tuominen kertoo.
Jo tässä vaiheessa työnantaja on voinut maksaa työntekijän suorahaku- ja relokaatio- eli muuttopalveluista jopa 30 000 euroa. Työsopimusta ei kuitenkaan ole voinut vielä vahvistaa työluvan puuttuessa, ja pahimmassa tapauksessa haluttu osaaja pääsee tunnistautumisaikaa tai työlupaa odotellessaan kilpailijalle töihin johonkin toiseen maahan.
YRITYKSET JO LUOPUMASSA KV-REKRYISTÄ
Tuominen huomauttaa, että relokaatiopalveluihin on varaa vain suurilla yrityksillä.
”Pienillä yrityksillä tai startupeilla ei ole tähän mitään saumaa.”
Hänen mukaansa osa suomalaisyrityksistä onkin jo luopunut toiveista saada kansainvälisiä erityisosaajia töihin.
"Työlupien saamiseksi joutuu tekemään yrityksissä tosi paljon töitä. Kun rekry on niiden takia karahtanut kiville liian monta kertaa, alat tekemään kompromisseja.”
Jotta hakeminen olisi hiukan helpompaa, Okmetic hakee nyt erityisosaajia Euroopasta.
”Alan tehtaita on aika paljon Aasiassa ja Yhdysvalloissa, ja osaajat ovat georgialaisia, kiinalaisia, japanilaisia, singaporelaisia, filippiiniläisiä ja amerikkalaisia, joten vaikeuskerroin kasvaa. Heitä on töissä myös Euroopassa, mutta koska he eivät ole EU-kansalaisia, heitäkään ei saa helposti Suomeen.”
Okmeticin tarvitsemia mikro- ja nanoelektroniikan osaajia valmistuu Suomessa vain 10–20 vuodessa. Lisäksi monet muutkin puolijohdealan yritykset tarvitsevat samaa osaamista.
”Ala tarvitsee myös kansainvälistä osaamista, jotta pystymme kasvamaan ja kehittymään. Samoin kuin suomalaiset huippuosaajamme ovat haluttuja maailmalla ovat kansainväliset osaajat meille tämän alan elinehto. Heidän kanssaan pystyy rakentamaan uudentyyppisiä tuotantolinjoja ja he luovat kanssamme uusia työpaikkoja Suomeen.”
Tuominen muistuttaa, että Suomeen on saatava lisää investointeja ja niiden tuomia työpaikkoja.
”Kun alat valmistamaan asiakkaalle täysin uutta tuotetta, on tuotteen vaatima osaaminen pitänyt varmistaa yritykseen 2–3 vuotta aikaisemmin, laiteprojektit 2 vuotta ennen ja asiakasprojektit vuotta ennen valmistuksen aloittamista. Jos et saa sitä osaajaa, koko tämä ketju murenee”, hän toteaa.
”YRITYKSET KERTOVAT LUPAHAASTEISTA VIIKOITTAIN”
Tuominen vaatii erityisasiantuntijoiden työlupien käsittelyn priorisoimista ja digitaalisen palveluiden kehittämistä. Lisäksi hän tekisi saatavuusharkintaa työvoimapula-aloittain kuten koodareille eikä jokaiselle yksittäiselle hakijalle erikseen.
Tuominen ei ole huolineen yksin. Yrityksiltä tulee kv-osaajien rekrytointihaasteisiin liittyviä viestejä viikoittain, kertoo Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Milka Kortet.
”Kentällä etsitään juuri nyt osaajia, joita ei löydy Suomesta, ja ainoa vaihtoehto on siirtyä kv-rekrytointeihin.”
Milka Kortet toivoo, että digitaalinen tunnistautuminen otettaisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti ja ulkomaiset huippuosaajat voisivat saapua Suomeen töihin jo lupaprosessin vireillä ollessa D-viisumin turvin.
Hallitus on luvannut, että Suomeen töihin, opiskelemaan, tutkijoiksi tai yrittäjiksi tulevat saisivat vuoteen 2023 mennessä oleskelulupapäätöksen keskimäärin kuukaudessa. Kortet sanoo, että tavoite on hyvä, mutta erityisasiantuntijoiden statuksella maahan tuleville kuukausi on liian pitkä aika.
”Tavoitteena tulisi olla erityisasiantuntijoiden fast track -menettely, jossa erityisosaaja saataisiin Suomeen viikon lupakäsittelyllä. Samoista erityisosaajista käydään globaalia kilpailua ja kuukaudenkin odotteluaikana henkilö voidaan rekrytoida toisaalle”, Kortet huomauttaa.
Eniten ongelmia on muualta kuin Schengen-alueelta tulevien osaajien lupaprosesseissa.
”Pahimmillaan hakija joutuu tunnistautumista varten matkustamaan toiseen maahan tai ei saa lainkaan tarvittavaa tapaamisaikaa, koska konsulaatti ei ole avoinna koronan vuoksi. Tässä tilanteessa erityisasiantuntijalla on haasteita myös saada maahantuloon liittyvät viisumiasiat kuntoon.”
"Erään suomalaisyrityksen erityisasiantuntija on odotellut kahdeksan kuukautta mahdollisuutta päästä Suomeen urakiertoon."
Kortet kertoo yrityksestä, jossa erityisasiantuntijan urakierto on vaikeutunut, koska hän ei ole saanut lähetystöstä tarvittavaa palveluaikaa ja on siten odotellut kahdeksan kuukautta mahdollisuutta päästä Suomeen töihin.
”Tilanne on absurdi, koska hän on ollut suomalaisen yrityksen palkkalistoilla vuosikausia – tosin Aasiassa sijaitsevassa toimipaikassa.”
LUPAONGELMIA VOISI RATKAISTA USEILLA KEINOILLA
Teknologiateollisuus ehdottaa muun muassa, että Suomessa otettaisiin käyttöön kansallinen D-viisumi, joka mahdollistaisi maahantulon jo lupaprosessien ollessa vireillä. Myös sertifioitujen työantajien kevennetyt lupaprosessit sekä lupaprosessien mahdollistaminen valtakirjalla sujuvoittaisivat prosessia olennaisesti.
Teknologiateollisuuden ehdotuksia kv-osaajien palkkaamiseksi:
- Suomeen kansallinen D-viisumi.
- Huoltohenkilöiden kiireelliset maahantulot sujuvaksi.
- Lupaprosessit vireille vahvoja digitaalisia tunnistautumispalveluja hyödyntäen ja lupa vireille valtakirjalla (kv-opiskelijoille) ja sertifioiduille työnantajille oma joustava väylä.
- Erityisasiantuntija-, johtaja- ja tutkijarekrytointeihin luvat fast track -menetelmällä viikossa. Myös yritysten oman henkilöstön urakiertotilanteissa fast track käyttöön.
- Uusien työlupien käsittelyaika maksimissaan 1 kuukauteen.
- Työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttava tai päätös voitava tehdä etupainotteisesti työnantajan aloitteesta.
- Kansainvälisten opiskelijoiden vakuutusmaksut osaksi lukukausimaksuja.
Teksti: Marjo Ollikainen
Kuvat: Okmetic ja Liisa Takala
Teksti on mukana joulukuun uutiskirjeessä.
