Milka Kortet, Teknologiateollisuus

Työelämä tuntee oppisopimuksen aiempaa joustavammat mahdollisuudet yhä huonosti

|
Milka Kortet

Kansainvälisesti ihailtu ja yritysvetoinen Saksan oppisopimusjärjestelmä oli keväällä vaikeuksissa Covid-19 kriisin myötä. Opiskelijoiden opinnot eivät edenneet, kun yritykset ja perinteiset ammattikoulut joutuivat sulkemaan ovensa. Samaan aikaan Suomessa tehtiin ammatillisessa koulutuksessa ilmaveivi. Parissa viikossa veivattiin toinen toistaan innovatiivisempia etäopetusratkaisuja sekä muokattiin opiskelijoiden henkilökohtaisia osaamisen kehittämissuunnitelmia (HOKS) muuttuneeseen tilanteeseen sopiviksi.

Osasyy Suomen tilanteeseen oli taannoin toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, joka toi tutkintojärjestelmään uusia joustoja. Nykyään tutkinnot on mahdollista räätälöidä eri tutkinnon osia yhdistäen, paikallisia työelämän osaamistarpeita huomioiden sekä työelämäjaksoja ja teoriaopetusta joustavasti hyödyntäen. Paras muutos on ehdottomasti ollut tutkintojen osaamisperusteisuus, joka mahdollistaa ammattitaidon hankintatavasta riippumattoman tutkinnon suorittamisen.

Oppisopimuskoulutuksessa on loistavia mahdollisuuksia osaavan työvoiman hankkimisväylänä tai nykyisen henkilöstön osaamisen uudistamisessa.

Reformin jälkeen ammatillisen koulutuksen järjestelmään jäi kuitenkin pieniä valuvikoja. Työelämä tuntee edelleen huonosti oppisopimuskoulutuksen loistavia mahdollisuuksia osaavan työvoiman hankkimisväylänä tai nykyisen henkilöstön osaamisen uudistamisessa. Koulutus- ja oppisopimus käsitteinä ovat jääneet hähmäisiksi ja oppisopimus kantaa edelleen vanhaa stigmaa byrokraattisena sekä hankalana koulutusmuotona, vaikka oppisopimuksen hyödyntäminen on nykyään varsin joustavaa.

Työpaikkaohjaaja on oppimisen käytännönläheinen asiantuntija, jonka näkemystä voisi hyödyntää monipuolisemminkin osaamisen kehittämisen tukena.

Myös työpaikkaohjaajakoulutuksen kaikkia mahdollisuuksia ei vielä täysin yrityksissä ole ymmärretty. Parhaimmillaanhan työpaikkaohjaaja on oppimisen käytännönläheinen asiantuntija, jonka näkemystä voisi hyödyntää monipuolisemminkin pienissä yrityksissä osaamisen kehittämisen tukena. Näin oppisopimus ei olisi vain yksilön kehittämistä vaan samalla koko työyhteisön kehittymistä.  

Toinen keskustelua herättänyt ja epäreiluksikin koettu asia liittyy työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin. Käytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain ja jokin yhtenäinen käytäntö tukisi myös oppisopimukseen liittyvän vanhan stigman murentamista. Nyt kun ammattien oppiminen on aiempaa enemmän työelämän vastuulla, tulisi asia myös huomioida koulutuskorvauksissa. Lisäksi oppivelvollisuuden pidentäminen tuo työelämään nuoria opiskelijoita, joiden ohjaus vaatii työnantajilta lisäpanostusta. Ratkaisu, jossa oppivelvollisuuttaan suorittavat opiskelijat huomioitaisiin jollakin suuremmalla koulutuskorvauksella, voisikin olla tervetullut ratkaisu.

Kolmas haaste liittyy keskusteluun työelämään tulevien opiskelijoiden aiempaa puutteellisimmista taidoista ja osaamisesta. Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty lähiopetustuntien vähimmäismäärää. Vähimmäistuntimäärät voivat kuitenkin hämärtää kriteeriä, jonka mukaan merkittävää on oppilaan osaaminen eikä se, onko hän hankkinut osaamisensa tietyssä työpaikassa tai oppilaitoksessa.

Lähtökohtana tulisikin olla, että lähiopetusta tarjotaan kohdennetusti opiskelijoiden henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin perustuen ja ei siis kaikille samalla mittarilla. Valitettavan usein edelleen kuulee, ettei opiskelija edes tiedä laatineensa HOKS-suunnitelmaa tai työpaikkaohjaaja ei ole kyseistä suunnitelmaa nähnytkään. Näissä tilanteissa tulee väistämättä tunne, että opiskelijat on vain työnnetty työelämän koulutusvastuulle.

Oppisopimus on työelämälle mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyväksi.

Valuvioista huolimatta oppisopimus on työelämälle mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyväksi. Kannustaisin yrityksiä rohkeasti hyödyntämään oppisopimusta uuden osaamisen hankkimisen väylänä. Työelämän palaute opiskelijoiden osaamisen tasosta on tärkeä viesti, johon koulutuksen järjestäjien täytyy puuttua. Paikallisella tasolla toteutuvissa oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksissa koettuja haasteita on mahdollista ratkaista siten, että oppisopimus koetaan yrityksissä mahdollisuutena.

Lisätietoja yrityksille oppisopimuksesta sekä muista koulutuksen yhteistyömuodoista löytyy Mistä työlle tekijöitä – oppaasta.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Milka Kortet, puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka

Lisää aiheesta:

Selvitys: Ammatillisen koulutuksen reformi on osin vastannut työelämän tarpeisiin ja lisännyt opiskelijoiden työllisyyttä – haasteita on yhä