Hyvä, paha taksonomia – Kestävän rahoituksen kriteereiden asettamisessa haasteita
Yksi Brysselin kuplan kuumimpia puheenaiheita tällä hetkellä on kestävän rahoituksen teknisten kriteereiden asettamisen viivästyminen. Aivan omaehtoisesti komissio ei vetänyt pois jo valmisteltua esitystätään, vaan siihen tarvittiin 10 jäsenmaan allekirjoittama kirje komissiolle. 18.12.2020 lähetetyssä kirjeessä Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Kreikka, Unkari, Malta, Puola, Romania ja Slovakia kertoivat vastustavansa asetuksen toimeenpanoa ellei maakaasun roolia siirtymävaiheen energialähteenä ja vedyn raaka-aineena tunnisteta kestävän rahoituksen arvoiseksi.
Koska kyseessä on asetus eikä direktiivi, jäsenmaista koostuva Euroopan neuvosto voi hylätä komission esityksen neljän kuukauden harkinta-ajan jälkeen, mutta se ei voi esittää muutoksia tekstiin. Myös EU-parlamentti voi estää asetuksen voimaantulon, mikä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska komission esitys menee huomattavan paljon EU:n muuta lainsäädäntöä pidemmälle ilmastotavoitteissaan.
Yllä mainitut 10 jäsenmaata tekivät vetollaan Suomellekin suuren palveluksen, koska komission esityksessä oli useita Suomen kansantalouden ja ilmastopolitiikan kannalta huolestuttavia kohtia. Esimerkiksi ydinvoiman, bioenergian sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon puuttuminen esityksestä, vesivoiman nykyistä selvästi kireämmät vaatimukset sekä useat muut kohdat nostaisivat suomalaisen elinkeinotoiminnan kustannuksia entisestään ilman, että ne edistäisivät ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tapaus todistaa osaltaan sen, että meidän täytyy olla jatkuvasti hereillä ja vaalia Suomen etua. Toisaalta näin merkittävän ja Suomelle haitallisen säätelyn hiljainen hyväksyminen korostaa osaltaan sitä, että meidän täytyy kiireellisesti parantaa suomalaista EU-edunvalvontaa.
Kestävän rahoituksen perusperiaatteista päästiin EU-instituutioiden välillä sopuun jo reilu vuosi sitten. Niiden lähtökohdat – tiedeperusteisuus sekä nojautuminen kestävyysindikaattoreihin ja elinkaarianalyysiin – olivat oikeat. Ongelmaksi näyttääkin muodostuvan nyt se, että komission taksonomia-asetuksen tekniset raja-arvot ja kriteerit uhkaavat jakaa teknologiat nykytilan ja historiallisten haasteiden perusteella voittajiin ja häviäjiin vuosikymmeniksi eteenpäin.
Taksonomian kehittämisessä olisi olennaisten tärkeää säilyttää teknologianeutraaliuden pariaate sekä kannustin teknologioiden kehittämiseen.
Taksonomian puolustajien mukaan jokainen saa vapaasti sijoittaa jatkossakin parhaaksi katsomiinsa kohteisiin, eikä asetus ei pakota ketään sijoittamaan kestävästi. Tämä on tietenkin totta, mutta kaikille lienee selvää, että joidenkin ratkaisujen jättäminen listan ulkopuolelle vaikuttaa sijoittajien tekemiin riskiarvioihin ja tätä kautta rahoituksen saatavuuteen. Markkinoilla on kasvava kysyntä kestävistä sijoituskohteista, joten myös sijoituskohteiden tarjontaa tulee pystyä lisäämään ja monipuolistamaan.
Kestävyyden arvioinnin pitää edistää teknologioiden kehitystä
Perusajatuksensa mukaisesti kestävän rahoituksen paketin tulisi olla tavoitteellinen ja katsoa tulevaisuuteen. Suomen kannalta on tärkeää saada kriteereistä kattavasti tukea kaikille suomalaisten huippuyritysten tuottamille ja käyttämille vähähiili- ja energiateknologioille.
Koska kriteeristössä pyritään määrittelemään yksittäisten teknologioiden kriteereitä ja lähtökohtana pidetään sitä, että arviolta vain alle 10 prosenttia nykyisistä aktiviteeteista voisi olla taksonomian mukaisia, tällaisella rajauksella lähinnä rajoitetaan kehitystä. Parempi tapa olisi määritellä eri tuotteiden tuottamiselle asteittain kiristyvät teknologiariippumattomat kestävyyskriteerit ja jättää niiden tuottamiseen käytettävien teknologioiden kehittäminen yrityksille.
Edellisen lisäksi hämmennystä aiheuttaa se näkemys, että EU:n juuri määrittelemät parhaimmat käytettävissä olevat teknologiat eli ns. BATit eivät monilla aloilla täyttäisi kestävän rahoituksen kriteereitä. Hyvä hallintotapa edellyttää, ettei tällaisia ristiriitatilanteita synny. Hyvä ja toimiva sääntely luo näkymiä, synnyttää luottamusta ja kannustaa jatkuvasti parantamaan toimintaa; myös kestävän rahoituksen taksonomian valuviat pitää kiireesti korjata ja rakentaa siitä positiivinen muutosvoima eurooppalaisen teollisuuden vihreälle siirtymälle.
- EU:n taksonomialainsäädännön tavoitteet
-
– luoda kestävän talouden luokittelujärjestelmä
– ohjata sijoituksia kestävän kehityksen hankkeisiin
– mahdollistaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman toteutuminen
– tuoda turvaa sijoittajille
– estää viherpesua
Kimmo Järvinen
Head of Brussels Office
Teknologiateollisuus ry
Puh. +358 43 825 7642
kimmo.jarvinen@teknologiateollisuus.fi
