Kasvua omin päätöksin, ei vain muiden imussa
Maailmantalouden imuun ei saa liikaa luottaa. Tarvitaan omia päätöksiä, jotta kasvu ja työllisyys saadaan vakaalle pohjalle.
Koronakriisi on kaikkea muuta kuin ohi, mutta kasvavaa huomiota tulee kiinnittää myös epidemian jälkeiseen aikaan. Helmikuun toisella viikolla (8.2.) julkistettu valtiovarainministeriön raportti Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa olikin enemmän kuin tervetullut.
Teknologiateollisuus julkisti puolestaan helmikuun alussa tuoreita tietoja teknologiayritysten tilanteesta. Ilahduttavaa on, että yritysten näkymissä tapahtui vuodenvaihteessa käänne parempaan – ainakin toistaiseksi. Yritysten väliset erot ovat edelleen erittäin suuria, ja korona vaivaa yhä vakavasti suurta joukkoa vientiyrityksiä. Yritykset arvioivatkin lyhyen aikavälin näkymät valoisammin kuin pidemmän aikavälin odotukset.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa teollisuustuotanto saavuttaa koronaa edeltävän tason alkuvuoden aikana. Mikäli vakavaa takapakkia kehityksessä ei nähdä, koronakuoppa jäi teollisuudessa laajasti tarkasteluna noin vuoden mittaiseksi. Lisäksi – jos patoutunutta kysyntää alkaa purkautua – voidaan tuotannossa nähdä väliaikaista nousua koronaa edeltävän tason yläpuolellekin.
Pidemmän aikavälin kasvupotentiaali on täysin pimennossa!
Mutta mistä tilanteesta notkahdimme koronakauteen?
Teollisuustuotannon kehitys polki Euroopassa nollakasvussa yli kaksi vuotta, ja Saksassa tuotanto supistui lähes saman ajan. Epidemian aikana massiivinen raha- ja finanssipoliittinen elvytys on tukenut yksityistä kysyntää ja myös teollisuuden tilannetta. Elvytystä ei voi kuitenkaan jatkaa loputtomiin. Yleistymässä ovat lisäksi puheenvuorot, joiden mukaan elvytyksen määrää tulisi vähentää suunniteltua nopeammin, koska koronan toinen aalto ei ole vaikuttanut talouteen niin rankasti kuin pelättiin.
Elvytys loppuu väistämättä aikanaan ja on hyvinkin mahdollista, että maailmantalouden kasvu ei anna pidemmässä juoksussa ainakaan merkittävää tukea suomalaiselle viennille ja sitä kautta suomalaiselle hyvinvoinnille.
Kylmää hikeä nostavat pintaan myös kotikutoiset haasteet, jotka VM:n raporttikin toi esille. Onneksemme pääosa noista kysymyksistä – mm. julkinen velka, korkea työttömyys, investointien vähäisyys – ovat sellaisia, joihin voimme omin toimin vaikuttaa. Monet ratkaisut tiedetään, mutta päätöksiä puuttuu. Niitä tarvitaan, jotta saamme kasvun ja työllisyyden vakaalle pohjalle.
Lunastetaan lupaukset tki-rahoituksesta.
VM:n raportti sai kritiikkiä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten sivuuttamisesta. Ottamatta kantaa siihen, tulisiko teeman näkyä raportissa vai ei, Teknologiateollisuus on ainakin tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyvät uhkat ja siihen liittyvät mahdollisuudet vientiyrityksille.
Digivihreä kasvu on yksi teknologiateollisuuden keskeinen tavoite. Jotta Suomi onnistuu ja pystyy hyödyntämän digivihreät mahdollisuudet, tarvitaan merkittäviä satsauksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Tki-rahoitus on nostettava aiempaa selvästi korkeammalle tasolle hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tki-rahoituksen lisäämistarpeesta on poikkeuksellisen laaja konsensus, joten siitä on erityisen helppo aloittaa. Annettu mikä luvattu, sanoo vanha sananlaskukin.
Vakaa kasvu edellyttää kuitenkin toimia monella rintamalla. Toimintaympäristön tulee olla kokonaisuutena houkutteleva, jotta Suomi valikoituu investointikohteeksi ja vetää puoleensa yrityksiä. Ottajia maailmalla riittää. Hallitus muistanee tämän, kun kehysriihi huhtikuussa kutsuu.
Teksti on mukana helmikuun uutiskirjeessä.
