Pystymme parempaan, haastamme itsemme uudistumaan
Teknologiateollisuuden ilmoitus neuvottelutoimintansa uudistamisesta sai eilen 25. maaliskuuta paljon huomiota. Elinkeinoelämän edustajat pitivät päätöstä erinomaisena uutisena: ”Kaivattu muutoksen tuuli puhaltaa voimalla”, otsikoi Helsingin Sanomat. Vastaavasti palkansaajajärjestöt arvostelivat ”työmarkkinapommia” tyrmistyneinä peläten työehtojen polkemista ja yleissitovuuden murtumista.
Teknologiateollisuuden toimintaa ohjaa Suomen pitkäaikainen etu. Toimiala tuo puolet Suomen viennistä, ja sen vaikutus kansantalouteen on merkittävä: noin 28 % BKT:n arvonlisäyksestä ja 19 % verokertymästä. Suomen ehdoton etu on, että tämä vientikone menestyy maailmalla eikä yski.
Teknologiateollisuuden 1 600 jäsenyrityksen ja niiden yli 300 000 työntekijän harteilla on siis merkittävä osa maamme hyvinvoinnista. Ei ole yhdentekevää, miten nämä yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa.
Yritysten tilanteet vaihtelevat suuresti toimialasta, tuotesegmentistä, kohdemarkkinasta, kilpailusta, suhdanteista ja joskus ihan sattumasta johtuen. Viime vuonna hajontaa on lisännyt korona. Menestyäkseen kilpailussa yritykset tarvitsevat hyvin yrityskohtaisia ratkaisuja työehtoihin: tuottavuuteen ja tehokkuuteen kannustavat palkkarakenteet, liiketoiminnan sykleihin sovitetut työajat jne. Tarvitaan paljon paikallista, yrityskohtaista sopimista.
Paikallista sopimista on kehitetty, mutta pystymme parempaan.
Kyse ei ole pyrkimyksestä heikentää työehtoja tai palkkoja, päinvastoin. ETLAn tutkimuksen mukaan yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat pitkällä aikavälillä korkeampiin palkankorotuksiin. Toki tällöin korotukset saattavat kohdentua suuremmassa määrin niille, jotka suoriutuvat parhaiten.
Olemme kiitollisia neuvottelukumppaneillemme siitä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on saatu kehitettyä paremmin kuin monella muulla toimialalla. Maailmanluokan kilpailussa se ei vielä ihan riitä. Pystymme parempaan.
Teknologiateollisuuden hallituksen yksimielinen päätös siirtää valtakunnallinen työehtosopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle on keino lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.
Uuteen työnantajayhdistykseen liittyvät jäsenyrityksemme jatkavat valtakunnallisten tessien piirissä, ja tavoitteena on kehittää edelleen paikallisen sopimisen mahdollisuuksia noissa sopimuksissa. Muut jäsenyrityksemme jäävät valtakunnallisten tessien ulkopuolelle ja mahdollisesti neuvottelevat itselleen yrityskohtaisen työehtosopimuksen. Näin lisäämme yritysten vaihtoehtoja, joiden pohjalta voi löytää oman yrityksen ja sen työntekijöiden kannalta parhaan ratkaisun.
Teknologiateollisuus ei ole murentamassa valtakunnallista tes-järjestelmää.
Palkansaajaliitot ovat kommenteissaan nostaneet työehtosopimusten yleissitovuuden tikunnokkaan väittäen, että yleissitovuuden murtaminen olisi muutoksen tavoite. Ei pidä paikkaansa.
Teknologiateollisuus ei ole murentamassa valtakunnallista tes-järjestelmää tai yleissitovuutta. Elokuussa toimintansa aloittava uusi työnantajayhdistys perustettiin juuri siksi, että valtakunnallinen järjestelmä on tärkeä merkittävälle osalle yrityksistämme. Toki toivomme, että valtakunnallinen tes on jatkossa sisällöltään niin houkutteleva, että yritykset valitsevat sen mielellään.
Työnantaja- ja palkansaajaliitoilla on varmasti tärkeä paikka tulevaisuuden työelämässä. Samoin niiden välisellä yhteistyöllä, vaikka sopimista tehtäisiinkin enemmän työpaikoilla ja vähemmän liittojen kesken. Luottamusta on syytä vaalia molemmilla tasoilla.
Ennustan, että liittojen roolit jäsentensä tes-neuvottelijoina monipuolistuvat. Työehdoista sopiminen ei ole enää liittojen monopoli. Tulevaisuudessa työn sisältö, osaamisvaatimukset, työn tekemisen mallit, yritysten tilanteet ja työntekijöiden tarpeet ovat entistä moninaisemmat. Liittojen roolien ja palvelujen on syytä monipuolistua tämän kehityksen myötä. Tähän uudistumiseen haastamme nyt sekä itsemme että neuvottelukumppanimme.
Jaakko Hirvola
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
