Laki kilpailukieltosopimuksista muuttui – siirtymäaikana työnantajalla yksipuolinen irtisanomisoikeus
Vuodenvaihteessa tuli voimaan kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain muutos, jonka myötä kaikki kilpailukieltosopimukset ovat työnantajalle maksullisia. Siirtymäaikana, kuluvan vuoden loppuun saakka, työnantajalla on oikeus irtisanoa ennen lakimuutosta solmittu kilpailukieltosopimus yksipuolisesti ilman irtisanomisaikaa.
Aiemmin työnantajan ei ole tarvinnut suorittaa korvausta kilpailukieltosopimuksesta, jos kilpailukieltosopimuksessa sovittu rajoitusaika on ollut enintään kuuden kuukauden mittainen.
Lakimuutoksen yhteydessä säädettiin vuoden siirtymäajasta, jotta työnantaja pystyy varautumaan tulevaan korvausvelvollisuuteen myös ennen lakimuutosta solmittujen kilpailukieltosopimusten osalta.
Mitä siirtymäajasta on hyvä tietää?
1. Siirtymäajan tarkoitus
Työsopimuslaki edellytti jo aiemmin ja edellyttää yhä, että kilpailukieltosopimuksen käyttämiselle on erityisen painava syy. Siirtymäaikana työnantajalla on oiva tilaisuus kartoittaa käytössä olevia kilpailukieltosopimuksia, niiden perusteita ja tarpeellisuutta sekä niistä tulevaisuudessa syntyviä kustannuksia. Nyt on siis hyvä punnita, millaisissa tehtävissä tai tilanteissa kilpailukieltosopimusta voidaan pitää perusteltuna muistaen myös työnantajalle syntyvä korvausvelvollisuus.
2. Kilpailukieltosopimuksen irtisanominen siirtymäaikana ja sen jälkeen
Siirtymäaikana työnantaja saa irtisanoa kilpailukieltosopimuksen yksipuolisesti. Irtisanomisoikeutta ei ole rajoitettu siirtymäaikana, eikä siihen siis liity esimerkiksi irtisanomisaikaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on todennut, että siirtymäaikana irtisanomisoikeuden käyttäminen on mahdollista vielä työntekijän irtisanouduttuakin.
On tärkeää muistaa, että siirtymäajan jälkeen tilanne on erilainen. Siirtymäajan päätyttyä irtisanominen ei ole mahdollista enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksensa. Tällöin kilpailukieltosopimuksen irtisanominen edellyttää myös irtisanomisajan noudattamista. Irtisanomisajan pituus on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
3. Korvausvelvollisuus siirtymäaikana ja sen jälkeen
Siirtymäaikana noudatetaan aiempaa lainsäädäntöä niihin kilpailukieltosopimuksiin, jotka on solmittu ennen lakimuutoksen voimaantuloa.
On kuitenkin huomattava, että työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus, jos kilpailukieltosopimuksen mukainen rajoitusaika ajoittuukin siirtymäajan jälkeiselle ajalle. Siis jos kilpailukieltosopimusta ei ole irtisanottu ja sen rajoitusaika ulottuu siirtymäajan ulkopuolellekin, eli vuoden 2023 puolelle, syntyy työnantajalle tältä siirtymäajan ulkopuolelle sijoittuvalta rajoitusajalta korvausvelvollisuus myös aiemman lainsäädännön aikana solmituista kilpailukieltosopimuksista.
Miten kilpailukieltosopimus irtisanotaan siirtymäajalla?
Irtisanominen voidaan tehdä yksipuolisesti ilman irtisanomisaikaa. Asiasta ei tarvitse erikseen sopia. Sen sijaan jos kilpailukieltosopimuksen sisältöä halutaan muuttaa, edellyttää tämä sopimista työntekijän kanssa.
Irtisanomiselle ei ole muotomääräyksiä tai -vaatimuksia. Työnantajan on kuitenkin suositeltavaa suorittaa irtisanominen kirjallisesti. Suositeltavaa on myös, että työntekijälle kommunikoidaan, että juuri hänen kilpailukieltosopimuksensa irtisanotaan. Tämä lisää työnantajan oikeusturvaa, koska työnantaja pystyy helpommin näyttämään pätevästi irtisanoneensa kilpailukieltosopimuksen ja kohdentaneensa irtisanomisen selkeästi ja ymmärrettävästi.
Tarkempaa tietoa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille Työsuhdepalvelussa.
Maria Äimälä
Työmarkkina-asiantuntija
040 839 4845
maria.aimala@teknologiateollisuus.fi
