”Haastamme asiakkaitamme miettimään rakennettua ympäristöä vastuullisuuskulmasta” – Sitowise menestyy torjumalla ilmastonmuutosta
”Vastuullisuus ja kestävä kehitys on yrityksemme ydin. Kaikki tekemisemme pyrkii siihen, että rakennettu ympäristö ja elinympäristö ovat kestäviä”, toteaa Sitowisen tuore toimitusjohtaja Heikki Haasmaa, 43.
Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja suunnitteleva sekä rakennetun ympäristön digipalveluja tarjoava asiantuntijatalo pitää päämajaansa Helsingin Säterissä. Yrityksellä on myös Ruotsissa noin 350 asiantuntijaa.
”Huolehdimme kiinteistöistä, infrasta ja rakennetun ympäristön digitaalisista ratkaisuista, kuten paikkatietopalveluista. Asiantuntijoillamme ja konsulteillamme on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa koko rakennetun ympäristön elinkaareen”, Haasmaa toteaa.
Ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hallintatoimien merkitys on erityisen suuri rakennetussa ympäristössä ja liikkumisessa, koska suurin osa päästöistä on niihin sidoksissa.
Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Liikenne mukaan lukien rakennetun ympäristön osuus energiankäytöstä on 60 prosenttia ja päästöistä 55 prosenttia.
Sitowise on mukana muun muassa Espoon Keilaniemen, Helsingin Kalasataman ja Pasilan rakentamisessa. Raide-Jokeri, Kruunusillat ja Turun tunnin juna ovat myös sen heiniä.
Yrityksen osaamishaarukka on laaja suunnittelusta valvontaan ja projektinhallinnasta konsultointiin.
Lisäksi yhtiö on panostanut moniin erikoisaloihin, kuten korkeaan rakentamiseen, akustiikkaan ja palosuunnitteluun. Esimerkiksi Raide-Jokerissa Sitowisella on ollut mukana 200 asiantuntijaa suunnittelemassa reittiä ja teknisiä ominaisuuksia sekä luonnon monimuotoisuutta. Suunnittelussa on pitänyt huomioida muun muassa liito-oravat, erilaisten lintujen pesimäalueet ja pyrkiä estämään vieraslajien leviäminen.
Kaiken läpäisevä vastuullisuustyökalu
KONEella pitkän kansainvälisen uran tehnyt Haasmaa aloitti toukokuussa toimitusjohtajana Sitowisella. Hän on innoissaan ja vaikuttunut yrityksensä tavasta toimia.
”Vastuullisuudesta puhutaan yhteiskunnassamme paljon, mutta se ei välttämättä näy käytännön tekemisissä. Sitowisessa se elää joka päivä. Meillä on myös neuvoa antava rooli. Tehtävämme on haastaa asiakkaitamme.”
Sitowiseen onkin rakennettu kaiken toiminnan läpäisevä vastuullisuustyökalu, joka on osa yrityksen itse luomaa, projekteihin ja yhteistyöhön tarkoitettua Voima-alustaa.
”Voima ei ole pelkkä työkalu, vaan tapa toimia. Vastuullisuustyökalun avulla taas ohjaamme työntekijöitämme ajattelemaan kestävästi ja sitä kautta haastamaan asiakkaitamme aidosti miettimään, mikä on pitkällä aikajänteellä oikea ratkaisu vastuullisuusnäkökulmasta.”
"Haluamme tuoda vastuullisuuden aidosti osaksi omaa toimintaamme ja projektiemme arkea."
Työkalu perustuu YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen. Uuden projektin alkaessa projektitiimi pohtii yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä konkreettiset toimet voidaan tehdä, jotta vastuullisuustavoite saavutetaan. Projektin aikana tavoitteita seurataan ja tehdään tarvittaessa muutoksia. Kun projekti päättyy, siitä toimitetaan asiakkaalle raportti, josta näkyy, miten asioita edistettiin.
”Teemme sen, vaikka asiakas ei sitä pyytäisikään. Sitä ei myydä asiakkaalle erikseen muutamalla tonnilla, vaan haluamme tuoda vastuullisuuden aidosti osaksi omaa toimintaamme ja projektiemme arkea.”
"Omalla työllä on vaikutusta vastuullisuuteen"
Vastuullisuustyökalua on jo käytetty asiakkaiden kanssa, ja tulevaisuudessa tarkoituksena on yhä enenevässä määrin käydä vastuullisuustavoitteet asiakkaiden kanssa läpi.
”Asiakkaat ovat olleet innoissaan. He ovat näiden samojen ongelmien äärellä. Tekemisen mittaaminen on vaikeaa ja projekteja paljon. He pitävät siitä, että meillä on tarjota raportti, joka vetää tekemisen yhteen.”
Monipuolinen ura. Heikki Haasmaa, 43, siirtyi Sitowiseen KONEelta, jossa hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran kansainvälisissä johtotehtävissä.
Sisäisestikin työkalu on ollut tärkeä. Osa työntekijöistä on vastuullisuusasioista innoissaan, osa neutraaleita ja osa pitää sitä viherpesuna. Työkalun avulla ryhmät on saatu käymään keskustelua.
”Palaute on ollut hyvää. Moni sanoo oivaltaneensa, että omalla työllä onkin vastuullisuusasioihin oikeasti vaikutusta”, Haasmaa toteaa.
Sitowisessa on myös tehty ensimmäinen taksonomiatarkastelu. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian tavoite on luoda kriteeristö sille, minkälainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta. Se ohjaa rahoittajien toimintaa. Suurin osa Sitowisen toiminnasta ja palveluista oli tarkastelussa taksonomiakelpoista.
Kestävä tekeminen myös taloudellisesti järkevää
Sitowise haluaa vaikuttaa koko toimialansa kestävään kehitykseen.
”Haluamme olla ajatusjohtaja. Se, joka vetää laajemmin yhteiskunnallista keskustelua”, Haasmaa toteaa.
Hän uskoo, että kun asiat tekee kestävästi, fiksusti ja pitkäjänteisesti, siitä on useimmiten hyötyä myös rahallisesti.
”Ajattelumallimme ei kuitenkaan mene raha edellä. Ajattelemme, että kun asioita tekee oikein, pystymme synnyttämään arvoa asiakkaillemme. Silloin siitä ollaan valmiita maksamaan ja siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa myös meille.”
"Kun asioita tekee oikein, pystymme synnyttämään arvoa asiakkaillemme. Silloin siitä ollaan valmiita maksamaan ja siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa myös meille.”
Haasmaa listaa neljä megatrendiä, jotka tukevat koko toimialaa: kaupungistuminen, korjausvelka, digitalisaatio sekä vastuullisuus ja kestävä kehitys.
”Kaikki nämä tarjoavat meille todella paljon mahdollisuuksia.”
Kaupungistuminen tuo automaattisesti kasvua ja enemmän kysyntää asiantuntijapalveluille. Korjausvelka, jota on myös infraliiketoiminnassa, lisää kysyntää. Digitalisaatiossa puolestaan voidaan tehostaa omaa toimintaa entisestään ja tarjota asiakkaille uusia palveluita ja liiketoimintamalleja.
”Koska olemme hankekehityksessä mukana suunnitteluvaiheesta lähtien, voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka vastuullinen ja kestävä lopputulema on kiinteistöjen, rakennetun ympäristön ja elinympäristön osalta.”
Kirjoittaja: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Juttu on mukana elokuun uutiskirjeessä.
