Teknologiateollisuuden teesit työyhteisön monimuotoisuuteen
Osaajapula on käsiin räjähtävä ongelma, johon ei ole yhtä lääkettä. On selvää, että kotimaiset ikäluokat eivät riitä vaan ihmisiä tarvitaan myös rajojemme ulkopuolelta. Samaan aikaan on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta työttömäksi jääneille löydetään polku takaisin työelämään.
Yksistään teknologia-alalla tarvitaan kymmenen seuraavan vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa. Työvoimapula on jo nyt merkittävä kasvun este, eikä suomalaisia osaajia riitä edes tämän yhden toimialan tarpeisiin.
Työyhteisölle kansainväliset osaajat ovat tärkeitä monella tapaa. Käsipareja tulee tietenkin lisää, mutta työyhteisöjen monimuotoisuus lisää samalla innovaatioita, tuottaa parempaa tulosta ja tehostaa ongelmanratkaisua.
Monimuotoisuus ei yksin riitä, vaan työyhteisön tulee olla myös inklusiivinen. Tämä tarkoittaa, että jokaisella yksilöllä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa asioihin ja esimerkiksi edetä uralla osaamisensa mukaan riippumatta vaikkapa kultturisesta ja kielellisestä taustasta tai sukupuolesta.
Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämiseksi tarvitaan toimia työelämän eri tasoilla.
Tässä teknologiateollisuuden teesit:
1. Helpotetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa
Jotta vaikuttava muutos saadaan aikaan, tarvitaan pitkäjänteistä ja yli hallituskausien menevää maahanmuuttopolitiikkaa.
Ulkomaalaislainsäädäntöä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti ja kehittää digitaalisen tunnistautumisen käytäntöjä. Maahanmuuton lupaprosessia olisi edelleen varaa nopeuttaa digitaalisuuden avulla. Tavoitteena tulisi olla yhden virtuaalisen luukun palvelu monien eri viranomaistahojen kanssa asioimisen sijaan.
Myös oleskelulupien työnteko-oikeutta tulisi laajentaa ja saatavuusharkinnasta luopua.
Yritysten tuki maahan muuttaville työntekijöille on erittäin tärkeää. Tukea kannattaa tarjota paitsi lupaprosessiin ja käytännön asioihin – mm. asuntoon, ajokorttiin ja pankkitilin saamiseen liittyen – myös kulttuuriseen sopeutumiseen ja koko perheen kotoutumiseen.
Tukea ja opastusta niin yrityksille kuin maahanmuuttajillekin on saatavilla mm. Business Finlandin, Migrin ja Kelan tahoilta.
2. Tavoitetaan Suomeen jo aiemmin muuttaneet
Suomessa on jo nyt paljon ulkomailta tänne muuttaneita: opiskelijoita, työn vuoksi maahanmuuttaneiden puolisoita tai muista syistä maahan tulleita. Vaikka heillä ei enää ole maahanmuuttoon liittyviä pulmia, he kohtaavat usein suuria haasteita työ- tai harjoittelupaikan löytämisessä. Esimerkiksi monet opiskelijat päätyvät opintojen jälkeen vaihtamaan maata.
Tästä joukosta voi löytyä monelle yritykselle osaajia. Onkin tärkeää tunnistaa mahdolliset syrjivät käytännöt ja tiedostamattomat ennakkoluulot yrityksen rekrytointiprosessissa. Yksi ratkaisu voisi olla esimerkiksi anonyymi rekrytointi.
Myös avoimista työtehtävistä ilmoittaminen on tärkeää. Jos rekrytointi tapahtuu verkostojen kautta ilman erillistä ilmoittamista, jää huomattava määrä potentiaalisia osaajia huomioimatta. Kansainvälisillä osaajilla on myös omia verkostoja ja yhdistyksiä, joita kannattaa hyödyntää.
3. Perustellaan huolellisesti mahdollinen suomen kielen vaatimus
Jos yrityksen toiminta on aiemmin ollut suomenkielistä, voi vieraalle kielelle vaihtaminen tuntua aluksi työläältä. Pidemmässä juoksussa suomen kielen vaatimus rajoittaa kuitenkin yrityksen toimintaa ja kasvua.
Ihan aluksi voisikin miettiä, mitkä dokumentit ja palaverit kannattaa kääntää ensimmäisinä englanniksi. Aloita jostakin, heti ei tarvitse olla täydellistä ratkaisua. Tärkeintä on avoin keskustelu ja rehellinen tahtotila rakentaa riittävät käytännöt.
Toisinaan suomen kielen vaatimus on perusteltua työtehtävien vuoksi, mutta tällöinkin perustelut kannattaa miettiä huolellisesti. Hyvin perusteltu kielivaatimus ei heikennä työnantajamielikuvaa kansainvälisten osaajienkaan silmissä.
4. Tunnistetaan tiedostamattomat ennakkoluulot, keskustellaan avoimesti
Kulttuurien ja kielien monimuotoisuus on organisaatiossa iso muutos, jota pitää tukea johdonmukaisesti mm. riittävällä viestinnällä ja koulutuksella. Psykologista turvallisuutta luomalla saadaan edellytykset avoimelle keskustelulle ja tasavertaisille vaikuttamismahdollisuuksille.
Tiedostamattomat ennakkoluulot ovat meille ihmisille luontaisia, mutta turvalliseksi koetussa ilmapiirissä ne voidaan tunnistaa ja niiden vaikutusta vähentää.
+ Aloitetaan rohkeasti!
Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 68% organisaatioista, jotka kärsivät osaajapulasta, eivät ole aloittaneet keskustelua ja toimenpiteitä kansainvälisten osaajien palkkaamisesta. Tarvitaan siis rohkeutta aloittaa ja ottaa opit kokemuksista.
Kielitaidon ja prosessien ei tarvitse olla täydellisiä. Tärkeintä on halu oppia, kehittyä ja luoda edellytyksiä yhteistyölle. Monimuotoisen ja inklusiivisen työpaikan kehittäminen on matka, jolle on lähdettävä, jotta suomalaisten yritysten toiminta ja kasvu voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa.
Ilmoittaudu mukaan Valo 2.0 – Näin onnistut monimuotoisuudessa -tapahtuma 13.12.2022.
