Ei voi katsoa kieroon, kun houkuttelee osaajia Suomeen

On lupa odottaa, että Maahanmuuttoviraston toimintatapa muuttuu. Asenteiden pitää muuttua kaiken kaikkiaan, sillä emme pärjää ilman ulkomaisia osaajia. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
 

Viime päivinä on julkisuudessa keskusteltu Maahanmuuttoviraston eli Migrin toimintatavoista ja kulttuurista. Helsingin Sanomat nosti 10.12.2022 esille karmean ja puhuttavan tapauksen, jossa mongolialaista sairaanhoitajaa oli aiheetta epäilty ja pyöritetty viranomaisprosesseissa.

Esimerkki toivottavasti aukaisee silmiä ja yhä useammat havahtuvat huomaamaan, miten pahassa suossa olemme, jos emme onnistu osaajien kanssa paremmin. Onneksi Migrin uusi johto tarttui aiheeseen rehellisesti ja kiertelemättä. On lupa odottaa, että toimintatapa muuttuu. 

Maahanmuuttoprosessien hitaus ja kömpelyys on laitettava kuntoon ensitilassa. Se ei kuitenkaan riitä. Kyse on myös siitä, miten ulkomainen osaaja viihtyy Suomessa ja miten hänet otetaan vastaan. Vastuuta on meillä kaikilla. Kokemuksia punnitaan niin työssä kuin työajan ulkopuolella palveluissa ja kaikissa sosiaalisissa kontakteissa.

Vastuuta ei voi ulkoistaa.

Puhtaita papereita eivät saa myöskään yritykset. Kuulin juuri nuoresta miehestä, joka olisi halunnut tulla kesätyöhön Suomeen. Hän haki viiteentoista eri paikkaan, mutta sai vastauksen vain neljästä, kaikki kieltäviä. Muut eivät vaivautuneet edes vastaamaan.

Nuoren miehen tapauksessa ei voi vedota edes kielikysymykseen, sillä hän osaa suomea. Samaan aikaan hän haki kahta työpaikkaa Alankomaista, sai heti vastaukset ja pääsi jatkoon. Tutut ovat vihjanneet miehelle, että sukunimi kannattaisi vaihtaa suomalaiseksi… Järkyttävää!

Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Pidämmekö itseämme muita parempina? Vai olemmeko tosiaan näin epäluuloisia ulkomaalaisia kohtaan? Vai onko kyse siitä, että päästämme itsemme liian helpolla? Onko mukavampaa, kun voi välttää kaikenlaisia riskejä ja toimia tutulla ja turvallisella tavalla? 

Onneksi asennemuutos on alkanut. Se ottaa tosin vasta vauvanaskelia, mutta suunta on oikea. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä lähes 90 prosenttia on halukas palkkaamaan maahanmuuttajan seuraavan neljän vuoden aikana. Luku on hurjan korkea, kun ottaa huomioon, että toimialamme on pk-valtainen ja yritykset sijaitsevat ympäri Suomea.

Asennemuutos ottaa vasta vauvanaskelia, mutta onneksi oikeaan suuntaan.

Monille teknologia-alan yrityksille monikulttuurisuus on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta useimmissa yrityksissä asiaa vasta pohditaan. Miten päästä alkuun? Miten selättää kielimuuri?  

Juuri näitä kysymyksiä pohdimme tänään tiistaina Teknologiateollisuuden Valo 2.0 -seminaarissa. Onneksi voimme hyödyntää kokemuksia lukuisista teknologia-alan yrityksistä, joille monikulttuurinen työyhteisö on jo itsestäänselvyys. Alaltamme löytyy työpaikkoja, joissa on jopa 59 eri kansallisuutta.

Kirjoitin lauantain 10.12.2022 Helsingin Sanomien vieraskynässä Suomen Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren kanssa siitä, että osaajien houkuttelu Suomeen ja tulijoiden sujuva kotiutuminen vaativat syvällistä asennemuutosta. Sitä tarvitaan myös työpaikoilla.

Ei riitä, että työnantajalla on halu palkata ulkomaalaisia. Rekrytointikäytännöt on perattava piilevistä syrjivistä käytännöistä, ja koko työyhteisön on otettava maahanmuuttajat vastaan täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Joudumme hyväksymään, että käytetty kieli ei ole aina suomi. 

Monikulttuurisuus on huikea mahdollisuus uuden luomiseen.

Tämä kaikki tulee nähdä rikkautena. Emme pärjää Suomessa ilman ulkomaisia osaajia. Kasvu ja investoinnit hiipuvat vääjäämättä, jos työvoiman saatavuudesta ei ole näkymää. Vanheneva väestö on lahjomaton fakta. Tulevaisuuden hyvinvointimme on kiinni siitä, miten hyvin onnistumme osaajahaasteessa. Mutta kyse on vielä enemmästä. 

Monikulttuurisuus on paitsi haaste myös iso mahdollisuus. Teknologia-ala elää uusista ajatuksista, uusista tavoista tehdä ja uuden luomisesta. Tulokset voivat olla huikeita, jos osaamme työpaikolla hyödyntää oikealla tavalla monikulttuurisuutta, ihmisten erilaisia taustoja ja osaamisia.