Yhteistyö ammattioppilaitoksen kanssa tuo Finelcompille ulkomaista työvoimaa Itä-Suomeen
Outokumpulainen Finelcomp ryhtyi oitis yhteistyöhön, kun paikallinen ammattioppilaitos Riveria alkoi suunnitella englanninkielistä kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmaa.
”Tällä koulutuksella haetaan ulkomailta potentiaalista työvoimaa Itä-Suomeen”, Finelcompin tuotantopäällikkö Marko Holopainen toteaa.
Hänen mukaansa yritys näkee yhteistyön yhtenä kanavana reagoida nyt ja jatkossa paikkakuntaa vaivaavaan työvoimapulaan.
”Nyt meillä on alasta kiinnostuneille ulkomaalaisille aito ja oikea koulutusohjelma, joka toimii ponnahduslautana paikallisille työmarkkinoille. Yrityksille koulutus tarjoaa valmiimpaa työvoimaa”, Holopainen kiittelee.
Ensimmäiset englanninkielisen koulutusohjelman opiskelijat aloittivat syksyllä 2022 ja loput alkuvuodesta 2023 Migrin ruuhkien vuoksi.
Osalla opiskelijoista on peruskoulutus valmiina. Osa on alan vaihtajia tai työn perässä Suomeen tulleita. Koulutuksen aikana opiskelijoille opetetaan kone- ja tuotantotekniikan lisäksi suomalaisen työelämän peruspelisääntöjä sekä tekniikan ja arjen sanastoa suomeksi.
”Työllistyminen tapahtuu opintojen aikana”
Opiskelijoita koulutusohjelmassa on kymmenen. Tulijoita on Venäjältä, Tanskasta, Yhdysvalloista, Ghanasta, Nigeriasta ja Kamerunista.
”Kaikilla opiskelijoilla on aiempia opintoja, joten heidän valmistumisaikataulunsa on noin kaksi vuotta, kun kesätkin hyödynnetään”, koulutuspäällikkö Pekka Junninen Riveriasta sanoo.
Riveria hakee ja valitsee opiskelijat. Yritykset eivät ole oppilasvalinnassa mukana. Ne järjestävät opiskelijoille yritysvierailuja, joiden kautta opiskelija voi löytää harjoittelu- tai kesätyöpaikan.
”Tärkeintä on koulun ja työelämän yhteistyö sekä opettajien ammatillinen osaaminen. Olemme panostaneet siihen, että työllistyminen tapahtuu opintojen aikana. Siinä olemme onnistuneet jo nyt hienosti. Tämä sataa lopulta yritysten laariin”, Junninen toteaa.
Myytit purkuun. Tuotantopäällikkö Marko Holopainen purkaa yleisiä myyttejä: "Emme voi ottaa ulkomailta työntekijää alipalkattuna töihin. Ulkomaalaisen lähtöpalkka voi olla isompikin kuin suomalaisen."
Jos opiskelija tulee oppisopimuksella yritykseen töihin, yritys on mukana räätälöimässä Riverian kanssa opiskeluohjelmaa tai suunnittelemassa ammattitutkintoon liittyviä osa-alueita.
”Me emme ole päässeet vielä niin pitkälle, ikävä kyllä. Myöskään tulevalle kesälle ei ole tulossa kesätyöntekijöitä tästä porukasta. Heidän opintonsa ovat sen verran alussa”, Finelcompin Holopainen sanoo.
Yksi koulutuksen tavoitteista on, että mahdollisimman moni jäisi alueelle työskentelemään ja asumaan. Junnisesta olennaista on se, miten alueen palvelut ja muu elämä onnistuu kotouttamaan tulijat. Kaupunki on ollut mukana järjestelemässä asumista.
"Olemme panostaneet siihen, että työllistyminen tapahtuu opintojen aikana. Siinä olemme onnistuneet jo nyt hienosti."
Seuraavan vastaavan englanninkielisen koulutuksen on määrä alkaa Riveriassa vuonna 2024.
”Nyt kun järjestämislupa on, sitä ei tarvitse toistamiseen tehdä. Meidän jälkeemme kansainvälisen opetuksen järjestämislupia on myönnetty useassa paikassa ympäri Suomea”, Junninen kertoo.
Hän toteaa järjestämisluvan hakemisen olleen vaativa prosessi. Riveria haki lupaa vuonna 2020 ja sai kielteisen päätöksen. Parannusten ja lisäperustelujen jälkeen lupa hyväksyttiin vuotta myöhemmin.
Palkkauksessa samalla viivalla
Finelcompilla on pitkä historia yhteistyöstä Rivieran kanssa. Lähialueella asuvat nuoret pääsevät jo yläasteella työelämään kiinni erilaisten työhön tutustumis- ja harjoittelujaksojen kautta. Riveriassa hitsausta ja särmäystä opiskelevien harjoittelu tapahtuu Finelcompissa.
”Olemme halunneet tarjota oppilaitoksille kattavasti eri teollisuuden alojen työpaikkoihin tutustumista. Samalla pysymme kärryillä, kuinka paljon potentiaalista työvoimaa on tulossa. ”
Outokumpu on vahva metallialan työllistäjä. Seitsemäntuhannen asukkaan Outokummussa on tuhatkunta tehdastyöpaikkaa. Koneistajien ja hitsaajien paikkoja on avoinna paljon.
- Kansainvälisten sähkökeskusvalmistajien kumppani
-
- Outokummussa sijaitseva Finelcomp on sähkökeskusvalmistajien kumppani, joka valmistaa sähkönjakelu- ja telelaitteiden kotelointi- ja kiinnitysratkaisuja sisä- ja ulkotiloihin, kotitalouksien ryhmäkeskuksista raskaisiin teollisuuskojeistoihin.
- Asiakkaita Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
- Perustettu 1988
- Työntekijöitä yli 100
- Liikevaihto 22 miljoonaa euroa vuonna 2022
Kotimaisia työnhakijoita Finelcomp rekrytoi itse ja vuokratyövälittäjien kautta. Holopainen ei niele väitteitä, joiden mukaan yritykset haluavat käyttää ulkomaista halpatyövoimaa, eivätkä suomalaiset työttömät kelpaisi.
”Osaaminen ei aina kohtaa tarvetta, varsinkaan teknisissä tehtävissä, jotka vaativat metallialan perusosaamista ja kädentaitoja, kuten särmäyksessä ja pintakäsittelyssä.”
Myös työn fyysisyys voi toisinaan olla rajoittava tekijä työllistymiselle.
Palkkauksessa suomalaiset ja ulkomaalaiset lähtevät Holopaisen mukaan samalta viivalta liikkeelle.
”Meillä toimitaan palkkarakenneoppaan mukaisesti. Emme voi ottaa ulkomailta työntekijää alipalkattuna töihin. Ulkomaalaisen lähtöpalkka voi olla isompikin kuin suomalaisen. Se riippuu tekijän työ- tai koulutustaustasta.”
Valttikorttina vakaa ja turvallinen työpaikka
Miten Finelcompissa varmistetaan se, että kansainväliset opiskelijat työllistyvät juuri Finelcompiin?
”Siinä joutuvat omat markkinointitaidot syyniin”, Holopainen naurahtaa.
Somemarkkinointi haltuun. Finelcompissa aiotaan kehittää somen kautta tehtävää markkinointia. ”Haluamme näyttää nuorisolle ja potentiaalisille työntekijöille meidän keihäänkärkiasioitamme”, Marko Holopainen kertoo.
Myös opiskelijoiden suuntautuminen opinnoissa vaikuttaa. Holopaisen mukaan suurin osa opiskelijoista keskittyy hitsaukseen ja koneistukseen, perinteisiin konepajatöihin.
”Me olemme ohutlevytehdas. Meillä keskeisimmät työt liittyvät levyjen leikkaamiseen, lävistykseen, taivutukseen sekä pintakäsittelyyn. Hyvin usein joudumme itse kouluttamaan työntekijät näihin työtehtäviin, koska koulutettuja osaajia ei ole tarjolla.”
Finalcompin valttikortteina Holopainen näkee työn pysyvyyden ja siistin työympäristön.
”Pystymme tarjoamaan vakaan ja turvallisen työpaikan. Perinteiseen konepajamaailmaan verrattuna työympäristö on hyvin siisti ja puhdas.”
Lisäksi työyhteisö on hänen mukaansa valmis ottamaan tulijat vastaan. Kielimuuria hän ei näe ongelmana.
”Nuoret taitavat englantia täysin riittävällä tasolla, jotta normiarki pyörii. Meillä on valmiit prosessit, perehdytykset ja työohjeistukset, joten kynnys päästä työelämään ja meidän arkeemme kiinni on aika matala.”
”Myös työnjohdon on saatava tuki työhönsä”
Finelcompissa ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen on vielä suhteellisen tuore asia. Kun Holopainen tuli Outotechistä Finelcompiin vuonna 2019, yrityksessä ei ollut yhtään ulkomaalaista työntekijää. Tällä hetkellä heitä on kolme: yksi hitsaaja ja kaksi pintakäsittelijää. Kaikkiaan heitä on ollut kahdeksan.
”Ei tämä ihan helppo rasti ole ollut, mutta jokaisen yrityksen täytyy opetella ja luoda valmiudet toimia monikulttuurisesti”, Holopainen toteaa.
Aluksi Finelcomp haki vuokratyöyhtiöiden kanssa täsmähakuna muutamaa osaajaa ja sai sitä kautta hyviä työntekijöitä.
”Pikkuhiljaa olemme kehittäneet omia prosessejamme ja opiskelleet, millaista ohjeistusta ja perehdytysaineistoa meillä pitää olla, jotta meillä voi olla ulkomaalaisia työntekijöitä niin toimihenkilö- kuin tehdastyössä.”
Kaikki työprosessit on käytävä tarkasti läpi.
”Se ei koske pelkästään työntekijöitä, vaan tiiminvetäjiä ja etulinjassa johtavia. Myös työnjohdon on saatava tuki ja apu työhönsä.”
Outokummusta maailmalle. Tuotantopäällikkö Marko Holopainen ja toimitusjohtaja Sami Heikkinen hakevat Finelcompille kasvua kansainvälistymisestä.
Finelcompissa työnjohto vastaa tulijan perusperehdytyksestä ja työohjeista. Lisäksi työnjohtaja hankkii tulijalle työntekijöistä ohjaajan tai mentorin.
”Se on tulijalle tärkeää ja auttaa myös siinä, ettei hän jää ulkopuoliseksi omassa työyhteisössään. Meillä on myös nähty, kuinka ulkomaalaisen työntekijän oma avoimuus voi helpottaa työnjohdon arkea.”
Kokemukset ulkomaalaisista työntekijöistä ovat olleet Holopaisen mukaan hyviä ja huonoja.
”Kulttuurilliset erot voivat olla yllättävän isoja. Vierekkäisissä Keski-Euroopan maissa voi olla täysin erilainen kulttuuri, joka meidän tulee ottaa huomioon työjärjestelyissämme.”
Holopaisen mukaan taustoihin ja mahdollisiin kulttuurillisiin eroihin täytyy perehtyä: ei ole itsestään selvyys, että naapurimaista tulleet voi laittaa esimerkiksi samaan työvuoroon.
”Vielä ei kuitenkaan ole ollut ongelmaa, josta emme selviäisi. Meillä on tahtoa ratkaista asiat. Paljon on myös työntekijästä itsestä kiinni: onko hän motivoitunut vai ei.”
Mielenkiintoinen tulevaisuuden pelikenttä nuorille
Holopaisen mielestä maakunnassa ymmärretään ulkomaalaisten osaajien tarve. Ikäluokkien vanheneminen ja alalle hakeutuvien opiskelijoiden pieni määrä on tiedossa.
”Täällä asuu myös yli 200 ukrainalaista. Siinä on potentiaalinen porukka, jolle kannattaa tarjota mahdollisuutta siirtyä työelämään tai jota kouluttaa alalle. Se on minusta puhtaasti yhteiskuntavastuun rakentamista. Siksi yritysten täytyy reagoida tähän oma-aloitteisestikin.”
”Se on minusta puhtaasti yhteiskuntavastuun rakentamista. Siksi yritysten täytyy reagoida tähän oma-aloitteisestikin.”
Nuoria Holopainen kannustaa kehittyvälle alalle.
”Täällä on todella mielenkiintoinen pelikenttä tulevaisuudessa nuorillekin, kun vain osaa nähdä metsän puilta. Ala kehittyy koko ajan eteenpäin ja automatisoituu.”
Holopaisen mukaan nuorten kannattaisi hankkia nyt perustiedot ja kädentaidot kone- ja tuotantotekniikasta sekä tutustua työelämään. Jatko-opinnoissa automaation osuus kasvaa: niissä suuntaudutaan syvemmälle konetekniikkaan ja prosessien hallintaan.
”Saamme näistä nuorista osaajia, jotka pystyvät hallitsemaan hyvinkin monimutkaisia automaatioita”, Holopainen uskoo.
Työpaikkoja automatisointi ei Holopaisen mukaan alalta vie, vaan muuttaa työn luonnetta ja avittaa tuottavuutta niin, että kilpailukyky kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla säilyy.
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Mitja Piipponen
