Millainen on tulevaisuuden lukio?
Teknologiateollisuus ry, EIT ICT Labs ja teknologiayritykset järjestivät pääkaupunkiseudun lukioiden rehtoreille, opoille ja opetusalan päättäjille tilaisuuden "Tulevaisuuden lukio ja työelämä", jossa mietittiin, miten digitalisaatio muuttaa koulumaailmaa.
Puheenvuoroissa ja keskusteluissa pohdittiin myös, miksi digiosaaminen on niin tärkeää nuorille, teknologiateollisuuden yrityksille ja yhteiskunnalle.
Ensimmäisen puhujan, Koodi2016-oppaan tekijän Juhani Mykkäsen mielestä ohjelmointi on kädentaito, johon lapset suhtautuvat ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi alakoulun koodauskerhoissa on ollut paljon innokkaita lapsia.
[[{"type":"media","view_mode":"media_small","fid":"1110","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"225","style":"width: 550px; height: 413px;","typeof":"foaf:Image","width":"300"}}]]
"No, this is not my boyfriend's computer." Juhani Mykkänen kertoi, että alakouluikäiset tytöt ovat innostuneita koodauksesta, kun eivät vielä ole "oppineet" että ala on hyvin miehinen yhteiskunnassamme.
– Opettajat, jakakaa osaamistanne. Netissä on jo paljon ilmaisia materiaaleja ohjelmointiopetuksen tueksi. Pidetään talkoot oppimateriaalien tuottamiseksi, Mykkänen kehotti.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"1111","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"469","style":"width: 550px; height: 413px;","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
Päivi Lipponen puhui aiheesta "Digiosaaminen ja ICT-työkalut opetuksessa".
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipposen mielestä koulujen tulevaisuutta koskevan keskustelun perusongelma on se, että keskitytään miettimään tuntijakokysymyksiä. Niitä ammatteja, joihin lapset valmistuvat 15 vuoden päästä ei ole vielä edes olemassa. Pitäisikin miettiä, miten opetetaan taitoja, joilla pärjää tulevaisuuden maailmassa.
– Pystyykö nykyjärjestelmä vastaamaan vuoden 2020 tarpeisiin? Koulu on aina ollut väline vastata yhteiskunnan haasteisiin, mutta kun yhteiskunta muuttuu, pitäisi koulunkin, Lipponen painotti.
Microsoftin Digitaalisen oppimisen strategian tiimin johtaja Kati Tiainen pohti, kuinka teknologia kannattaisi integroida opetukseen.
– Teknologian "heittäminen" kouluihin ei toimi. Teknologia ei saa olla vain uudistamassa vanhaa mallia, tyyliin liitutaulun tilalle valotaulu, vaan koko yhtälö pitää miettiä uudelleen, hän sanoi.
Nokian Student Innovation Labin johtaja Timo Sorsa kertoi onnistuneesta yhteistyöstä koulu- ja yritysmaailman välillä. Nokialla on pitkään ollut yhteistyötä Päivölän matematiikkalukion kanssa ja Nokia Student Innovation Labissa. Näistä on saatu hyviä kokemuksia siitä, kuinka tosielämän ongelmia on tuotu lukiolaisten ratkaistavaksi. Kysymyksenä on lähinnä se, kuinka tämänkaltaista syvää yhteistyötä voitaisiin skaalata laajempaan käyttöön.
– Sinänsä on aika käsittämätöntä, ettei ohjelmointi ole vielä oma aineensa. En ole varma, tarvitaanko kouluun erillisiä oppiaineita ylipäätään, mutta tietoteknistä osaamista tarvitaan. EU-ennusteen mukaan 90 %:ssa työtehtävistä tarvitaan tulevaisuudessa tietoteknistä osaamista. Itse en kyllä keksi yhtäkään missä sitä ei tarvitsisi.
Learning Caféssa pohdittiin digitaalisen koulumaailman haasteita ja mahdollisuuksia
Tilaisuuden Learning Café -osiossa osallistujat kiersivät lyhyissä työpajoissa keskustelemassa teemoista Tulevaisuuden koulu ja digitalisaatio, Pilvipalveluiden mahdollisuudet, Yritys-lukioyhteistyö, Älykäs luokkahuone, Tulevaisuuden ammatit ja taidot digitaalisessa maailmassa sekä Tietoturva nyky-yhteiskunnassa.
Työpajoissa todettiin, että parempi ymmärrys digitaalisesta maailmasta ylipäätään helpottaisi tietotekniikan sopeuttamista lukioihin. Esimerkiksi tietoturva-asiat koetaan usein "peikoksi", joiden merkitystä ei ymmärretä. Opettajien koulutusta näihin asioihin liittyen olisi kehitettävä ja lisättävä, sillä opettajien rooli tulee muuttumaan entistä enemmän ohjaajaksi ja sparraajaksi. Myös oppilaiden osaamista ja potentiaalia pitää hyödyntää!
Useassa yhteydessä tuli esiin, että digitaalisuus mahdollistaa täysin uusia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä; kahlehtivat tuntikaaviot voisi murtaa ja projektityölähtöisyyttä lisätä. Yhteistyön, yhteisöllisyyden, vuorovaikutustaitojen ja ongelmanratkaisukyvyn merkitystä korostettiin ja toivottiin enemmän yritysten ja koulujen yhteistyötä.
[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"1112","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"833","style":"width: 400px; height: 533px;","typeof":"foaf:Image","width":"625"}}]]
IBM:n Voitto Kangas ja Jyrki Koskinen pohtivat osallistujien kanssa tulevaisuuden ammatteja, taitoja ja opettamisen menetelmiä digitaalisessa maailmassa.
Huolenaiheiksi koettiin muun muassa mahdollisuuksien eriarvoisuuden lisääntyminen, jos kaikilla lukioilla ei ole yhtä hyviä välineitä käytettävissä. Lisäksi todettiin, että esimerkiksi pilvipalveluista on hankala valita sitä sopivaa, koska ei ole yhdenmukaisia käytänteitä. Koulutusjärjestelmän rakenteiden muuttaminen on vaikeaa ja hidasta vaikka innokkuutta ja tahtoa lukioista löytyisikin.
– Digiosaaminen on kansalaistaito nyky-yhteiskunnassa, joten perus- ja lukiokoulutuksen tulisi taata riittävät digitaaliset valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Oli hienoa nähdä tapahtumassa joukko innostuneita rehtoreita, opinto-ohjaajia ja opetusalan vaikuttajia, jotka vievät sanomaa eteenpäin, toteaa tapahtuman järjestäjä Piia Simpanen Teknologiateollisuus ry:stä.
Tapahtuma oli osa Euroopan komission eSkills for Jobs -kampanjaa, johon Teknologiateollisuus ry osallistuu ja jonka yhtenä lähettiläänä toimii ministeri Krista Kiuru. Kampanjan tavoitteena on nostaa tietoisuutta tieto- ja viestintätekniikan taitojen tärkeydestä nykypäivän työelämässä sekä esitellä alan tarjoamia lukuisia työmahdollisuuksia.
e-Skills for Jobs Finland
[[{"type":"media","view_mode":"media_small","fid":"1124","attributes":{"alt":"","class":"media-image","height":"194","style":"width: 200px; height: 129px;","typeof":"foaf:Image","width":"300"}}]]
Teksti ja kuvat: Sini Kaukonen ja Piia Simpanen
Lisätietoja:
Asiantuntija Piia Simpanen, Teknologiateollisuus ry
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 0400 199 399
