Digitaaliset sisämarkkinat toisivat kasvua ja työtä
6.5.2015 julkaistu digitaalisten sisämarkkinoiden strategia lähtee siitä, että digitaalisen markkinoiden esteiden purkaminen voi kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta jopa 415 miljardia euroa. Komission puheenjohtaja Juncker puolestaan ennustaa strategian alkusanoissa, että yhdennetyn digitaalisen sisämarkkinan luomisella voidaan saada aikaan jopa 250 miljardin euron lisäkasvu seuraavan komission toimikauden aikana, luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja varsinkin nuorille ja edetä kohti vireää osaamisyhteiskuntaa. On selvää, että Euroopan komissio pitää digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitetasoa korkealla. Ja niin kuuluukin.
Tosin, jos katsotaan taaksepäin 90-luvun loppupuolelle, kyllä tavoitteita silloinkin osattiin asettaa; EU:n julkilausuttuna tavoitteena oli tällöin olla maailman kilpailukykyisin markkina-alue vuoteen 2020 mennessä. Tässä vaiheessa kun 2020-lukuun on enää vähän matkaa jäljellä, näyttää melko selvältä, että emme ole kovinkaan vahvasti tässä kisassa mukana. Päämäärä oli 90-luvulla selvä, mutta syystä tai toisesta matkaan lähdettiin puolin purjein ja ankkuria raahaten. Toki kaikki asiaan vaikuttavat seikat eivät ole olleet EU:n hallinnassa.
Palveluita ei pystytä käyttämään siirryttäessä maasta toiseen
Uuden DSM-strategian muotoilu on tehty kieli keskellä suuta ja sitä lukiessa tulee mieleen 90-luvun juhlavat tavoitteet. Samaan tapaan DSM-strategia tekee päämäärät ja myönteiset seuraukset selviksi. Se puolestaan, millä tavalla DSM-strategiaa varsinaisesti jalkautetaan, on monilta osin avoin ja paikoin myös viestiltään ristiriitainen. Strategia jättää myös, ehkä ihan varovaisuussyistä, sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeitä seikkoja kokonaan käsittelemättä. Strategiaa lukiessa herää kysymys, vastaavatko lainsäätäjän valmiudet DSM:n tarpeita ja haasteita? Tästä seuraavassa pari esimerkkiä.
Sisämarkkinoiden haasteiksi komissio kokee muun muassa sen, että tiettyjä laillisesti hankittuja palveluita (esim. Netflix) ei pystytä käyttämään siirryttäessä maasta toiseen tai että tietyillä aloilla vallitsevat käytännöt saattavat perusteettomasti estää pääsyn toisissa jäsenvaltioissa toimiville verkkosivuille. Näiden ratkaisemiseksi komissio haluaa taata tekijänoikeussuojattujen sisältöpalvelujen rajat ylittävän saatavuuden ja poistaa palvelujen siirrettävyyttä koskevia sekä rajat ylittävää pääsyä estäviä rajoituksia.
Toisaalta, komissio on todennut jo monessa eri asiayhteydessä, että se ei halua kajota tekijänoikeuksien perustavaan periaatteeseen tekijänoikeuksien maakohtaisuudesta – ja tästä myös luovan työn tekijät haluavat pitää kiinni. Samoin rajat ylittävä pääsy laillisesti ostettuihin sisältöihin halutaan toteuttaa kunnioittaen mm. "audiovisuaalinen alan oikeuksien arvoa". Tässä vaiheessa on vaikeaa nähdä miten nämä intressit sovitetaan yhteen ilman, että jossakin annetaan tavalla tai toisella periksi. DSM:n, kuluttajien ja monen teknologiayritysten kannalta olisi tietysti hienoa, jos löydettäisiin keinot sisällön käytölle siirryttäessä maasta toiseen.
Laitteiden hyvitysmaksut eivät toimi digiaikana
Toinen haaste, tai varsinainen puute strategiassa on se, että siitä on jätetty kokonaan pois tekijänoikeudellinen keskustelu yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmien uudistamisesta. Komissio on hyvin tietoinen EU:ssa käytössä olevien hyvitysmaksujärjestelmien hajanaisuudesta ja niiden aiheuttamista esteistä EU:n alueella toimiville yrityksille. Etenkin laiteperusteiset hyvitysmaksujärjestelmät ovat soveltumattomia digitaaliseen ympäristöön ja olisi korkea aika korvata ne vaihtoehtoisilla malleilla EU:ssa, kuten Suomessa tehtiin 2015 alussa. Asia on kiusallinen komissiolle tekijänoikeudenhaltijoiden vastustaessa tarvittavia muutoksia, joten tämä lienee tarkoituksella jätetty pois strategiasta siitäkin huolimatta, että kokonaisuuden kannalta asia on merkittävä.
Komissio tekee ennen vuoden 2015 loppua tekijänoikeuteen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vähentämään kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien välisiä eroja ja laajennetaan teosten saatavuutta verkossa kuluttajille kaikkialla EU:ssa muun muassa uusilla yhdenmukaistamistoimilla. Monet särmät ehdotuksista on kuitenkin hiottu pois jo strategiavaiheessa, ja strategia sivuuttaa kokonaan vaikeammaksi koettuja, vaikkakin merkittäviä, kysymyksiä. Jää nähtäväksi, mitä tavoitteista on jäljellä, kun päästään itse säädösehdotusten äärelle. Toivottavasti tavoite ei kuitenkaan unohdu matkalla.
Veli Sinda
Asiantuntija
Liikejuridiikka
Teksti on luettavissa myös Visio-uutiskirjeessä.
