Teollisuuden vapaaehtoinen energiansäästö tuo tuloksia
Suomessa on energiansäästöä ja energiatehokkuutta edistetty onnistuneesti vapaaehtoisilla sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Sopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa, ja niiden tavoitteena on kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetusta sitovasta energiansäästötavoitteesta.
Vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista saatu vuosien kokemus osoittaa ne toimiviksi. Sopimukseen liittyessään yritykset asettavat määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen, toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi sekä raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Vapaaehtoisten toimien etuna on se, että yritys voi huomioida kokonaisvaikutukset esimerkiksi materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen laajemmin. Joustavuus tuo mukanaan kustannustehokkuutta ja säästöä sekä parantaa näin myös yrityksen kilpailukykyä.
Teknologiateollisuus on vahvasti sitoutunut energiatehokkuussopimuksien edistämiseen ja on muiden teollisuusalojen kanssa mukana Elinkeinoelämän keskusliiton sopimuksissa. Energiavaltaisille yrityksille ja muulle teknologiateollisuudelle on laadittu erilliset toimenpideohjelmat. Energiavaltaiseksi yritys luokitellaan, kun ainakin yhden toimipaikan energiankulutus ylittää 100 GWh vuodessa. Teknologiateollisuuden osalta tämä tarkoittaa metallinjalostajia. Yhteensä noin 80 % teknologiateollisuuden yritysten käyttämästä energiasta on sopimuksessa mukana.
Vapaaehtoisuus toimii
Teknologiateollisuuden nykyiseen sopimukseen, vuosille 2008–2016, on liittynyt 119 energiankäytöltään keskisuurta teknologiateollisuuden yritystä ja niiden 227 toimipaikkaa. Vuosina 2008–2014 teknologiateollisuuden yrityksissä toteutettiin 934 energiatehokkuustoimenpidettä ja energiaa on säästynyt vuosittain 187 GWh. Tämä on tuonut 11,4 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Samalla hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 76 kilotonnia vuodessa. Tämän lisäksi metallinjalostajat ovat liittyneet energiavaltaisen teollisuuden sopimukseen, mikä tarkoittaa, että suurin osa teknologiateollisuuden energiankäytöstä on energiavaltaisen sopimuksen piirissä.
Teollisuuden lisäksi energiatehokkuussopimuksissa ovat mukana energia- ja palveluala, kiinteistöala, kunta-ala sekä öljylämmityskiinteistöt. Sopimuksiin on liittynyt satoja suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toteuttamien energiatehokkuustoimien ansiosta vuoteen 2015 alkuun mennessä energiaa säästyi vuositasolla jopa 12 TWh. Määrä vastaa yli 600 000 omakotitalon vuosittaista energiankäyttöä. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 3,5 miljoonalla tonnilla ja turhia energiakuluja 440 miljoonalla eurolla.
Hyvien tulosten ansiosta Suomessa jatketaan vapaaehtoisella linjalla myös vuosina 2017–2025. Uusi energiatehokkuussopimuskausi on jo kolmas, ja mukaan tavoitellaan jälleen laajaa joukkoa yrityksiä.
Tavoitteena on, että koko energiavaltainen teollisuus liittyisi energiatehokkuussopimukseen tulevalla kaudella. Muun teknologiateollisuuden osalta tavoitteena on alkavalla sopimuskaudella kattaa 60 prosenttia toimialan energiankäytöstä. Toimenpideohjelmien ohjeelliseksi energiansäästötavoitteeksi asetetaan 7,5 prosenttia ja välitavoitteeksi 4 prosenttia vuodelle 2020 laskettuna kohderyhmän energiankäytöstä.
Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt helpottavat myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se luo vihreää kasvua ja avaa markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille.
Luvitus sujuvaksi
Energiatehokkuustoimenpiteet erityisesti suuremmissa teollisuuslaitoksissa edellyttävät usein ympäristöluvan tai sen osan uusimista. Nykyisellään ympäristöluvan käsittely voi kestää jopa vuosia ja on hallinnollisesti raskas sekä viranomaiselle että lupaa hakevalle yritykselle. Hallitusohjelman tavoitteena on luvituksen sujuvoittaminen. Luvituksen sujuvoittaminen edellyttää myös lupaprosessien digitalisointia niin, että kerran lupajärjestelmään syötetty tieto on kaikkien sitä tarvitsevien viranomaisten käytössä. Kun luvan saa nopeammin, edistää se samalla myös energiatehokkuusinvestointien toteuttamista.
Energiatehokkuutta edistäville teknologioille ja palveluille on kysyntää myös vientimarkkinoilla. Esimerkkejä tällaisista ovat taajuusmuuttajat, ledivalaisimet, lämmönvaihtimet ja erikoisteräkset sekä sähköisen liikenteen ratkaisut.
Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Mia Nores
Ryhmäpäällikkö
Teknologiateollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuudessa 29.8.2016
