Hallitusohjelman tavoitteet Suomen kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseksi on syytä toteuttaa
Hallitusohjelmassa on tunnistettu kaikki tarpeelliset uudistukset Suomen vetovoiman ja kasvun vauhdittamiseksi. TKI-lisärahoituksen suuntauksesta ei hallitusohjelmassa ole kuitenkaan riittävän tarkkaa kirjausta. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava monin eri keinoin. Hallitusohjelmassa on tunnistettu kaikki tarpeelliset toimenpiteet: investointien luvitusta on nopeutettava, huolehdittava kohtuuhintaisen puhtaan energian saatavuudesta, investoitava digitalisaatioon tuottavuuden parantamiseksi, lisättävä tki-panostuksia ja nostettava tutkimuksen tasoa. Huomiota on kiinnitetty myös osaajien saatavuuden parantamiseen, kasvuun kannustavaan verotukseen, kilpailijamaiden valtiontuki- ja rahoituskilpailuun sekä työmarkkinoiden uudistamiseen lähelle pohjoismaista tasoa.
Hallitusohjelmassa hyvää:
Hallituksen sitoutuminen TKI-rahoituslain toteutukseen mahdollistaa Suomessa toimivien yritysten pysymisen teknologisen kehityksen kärkijoukossa ja lisää Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten yritysten investointikohteena. Tutkimus- ja innovaationeuvoston vahvistaminen tukee tavoitetta.
Luvituksen ja kaavoituksen vauhdittaminen on välttämätöntä teollisten investointien lisäämiseksi. Viranomaisten ennakollisella yhteistyöllä, eri prosessien rinnakkaisella läpiviennillä, aidolla asiakaspalveluasenteella sekä moninkertaiset valitusprosessit estämällä pystytään lyhentämään ison investointihankkeen luvitusprosessin kesto murto-osaan nykyisestä, laadusta tinkimättä.
Erityisen investointinyrkin muodostaminen Suomeen mahdollisesti saatavilla olevien strategisten investointien varmistamiseksi on kannatettavaa. Kilpailijamaissamme vastaava toiminta on arkipäivää.
Digitalisaation vauhdittaminen investoimalla tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, kyberturvallisuuteen, 6G-kehitykseen ja datan hyödyntämiseen parantaa koko yhteiskunnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Näin vahvistetaan Suomessa toimivien vientiyritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Pitkäjänteinen, viennin vahvistamiseen tähtäävä teollisuuspolitiikka tukee kasvuhakuisten keskisuurten yritysten vientiponnisteluja ja luo uusia tukijalkoja Suomen viennille. Esimerkiksi puhtaan teknologian ratkaisuille sekä energiatehokkuutta parantaville, kyberturvallisuutta lisääville ja tekoälyä hyödyntäville ratkaisuille on vahva ja nopeasti kasvava globaali markkina.
Finnvera-lainsäädännön kokonaisuudistus parantaa viennin rahoitusinstrumenttien kilpailukykyä.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Hallitusohjelmassa ei ole kirjattu riittävän tarkasti TKI-lisärahoituksen suuntauksesta, ja lisärahoituksella tuntuu olevan monta ottajaa. Julkisen TKI-rahoituksen heikoin lenkki Suomessa on yrityksille suunnattu T&K-rahoitus – julkisen tutkimuksen rahoituksessa Suomi pärjää hyvin. Yrityksille suunnattu TKI-tuki vivuttaa myös parhaiten yritysten omia lisäinvestointeja tutkimukseen. Ilman yritysten investointeja kokonaistavoitetta ei voi saavuttaa. Neljän prosentin TKI-tavoitteesta yritysten osuus on kaksi kolmasosaa.
Hallitus tekee selvityksen vienninedistämisen organisoinnista. Selvityksessä tulee keskittyä siihen, miten Team Finlandin toimijat voivat parantaa yhteistyötään ja palvelujaan yrityksille. Palvelujen jatkuvuutta ei saa riskeerata.
Ilmastorahasto päätettiin fuusioida TESIin, mikä lienee järkevää toiminnan tehostamisen näkökulmasta. Samanaikaisesti vietiin kuitenkin Ilmastorahastolta pääomat, jonka turvin se on operoinut.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
- TKI-lisärahoituksesta 2/3 tulee suunnata yritysten tutkimustoiminnan tukemiseen Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kautta. Lisärahoituksen tulee edistää yritysten ja julkisen tutkimuksen yhteistyötä sekä yritysten tutkimustoiminnan pitkäjänteisyyttä. Samalla Business Finlandin rahoitushaku- ja päätösprosesseja on merkittävästi nopeutettava, yksinkertaistettava ja tehtävä ne läpinäkyviksi.
- Investointeja sekä tekoälyn soveltavaan tutkimukseen että generatiivisen tekoälyn nopeaan käyttöönottoon tulee lisätä. Soveltavan tekoälytutkimuksen avulla pystytään nopeuttamaan esimerkiksi uusien teknologioiden ja materiaalien kehittämistä, lääkekehitystä, koneoppimista sekä autonomisten prosessien ja toimintamallien kehitystä. Generatiivinen tekoäly tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia olemassa olevien prosessien ja toimintamallien tehostamiseen. Niiden nopea käyttöönotto on edellytys liiketoiminnan kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
- Vientiyritykset tulee ottaa vahvasti mukaan vienninedistämisselvityksen tekoon. Vienninedistämisen tehostamisessa tulee keskittyä toiminnan tuloksellisuuden parantamiseen ja jatkuvuuden varmistamiseen.
- Pääministerin johtamasta Tutkimus- ja innovaationeuvostosta (TIN) tulee kehittää vahva strateginen toimija. Varapuheenjohtaja tulee nimittää teknologiateollisuudesta, joka tekee kaksi kolmasosaa yksityisistä TKI-investoinneista. Elinkeinoelämän roolia toiminnassa tulee vahvistaa merkittävästi.
- Finnvera-lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena tulee olla toiminnan ketteryyden parantaminen ja kilpailukykyisten vienninrahoitusinstrumenttien luominen Suomessa toimiville vientiyrityksille. Vientiyritykset tulee osallistaa vahvasti toiminnan uudistamiseen.
- Modernin teollisuuspolitiikan tulee tähdätä korkean lisäarvon vientitarjooman lisäämiseen, hyödyntää ja vahvistaa Suomen vahvuuksia (kuten vahvat mineraalivarannot, kohtuuhintainen puhdas energia, teknologinen huippuosaaminen) ja vauhdittaa teollisuuden uudistumista. Teollisuus tulee kutsua vahvasti mukaan uuden teollisuuspolitiikan valmisteluun.
- Kansainväliseen valtiontukikilpailuun on kyettävä vastaamaan täsmätoimin. Suomella ei ole varaa tukea ns. kypsän teknologian investointeja, vaan tuet tulee suunnata uuden teknologian ja toimintamallien pilotti- ja demonstraatiovaiheen investointeihin, jotka varmistavat tulevaisuuden kilpailukyvyn. EU:n valtiontukisääntelyn poikkeusasetuksia on hyödynnettävä täysimittaisesti Business Finlandin rahoitusportfolion laajentamisessa.
- Ilmastorahasto on paikannut markkinapuutetta, ja tämän toiminnan jatkuvuus on varmistettava. TESI on suuntautunut tarjoamaan vain markkinaehtoista rahoitusta, kun taas Ilmastorahaston instrumentteihin sisältyy subventioelementti.
Lisätietoja:
