Jäsenyritys, muista hyödyntää pysyvää T&K-verovähennystä
Yrityksillä on mahdollisuus saada kannuste oman T&K-toimintansa lisäämiseen, kun Teknologiateollisuuden ajama pysyvä T&K-verovähennys tuli voimaan tämän vuoden alussa. Verovähennysmalli kattaa yrityksen omasta T&K-toiminnasta aiheutuneet palkkakulut sekä ostettujen T&K-palvelujen kulut.
T&K-verokannustimen käyttöönotto vahvistettiin aivan Sanna Marinin (sd) hallituksen kauden lopussa. Myös Petteri Orpon (kok) hallitus tukee vahvasti T&K-verokannustinta. Uudessa hallitusohjelmassa onkin kirjattu, että T&K-verokannustinta tullaan hallituskauden aikana kehittämään edelleen.
Kannustavuus T&K-investointeihin paranee entisestään vuoden 2024 alusta, jolloin yleisen lisävähennyksen lisäksi yritys voi hakea ylimääräistä lisävähennystä, mikäli yrityksen T&K-toiminnan kulut ovat lisääntyneet vuoden 2023 tasoon verrattuna.
Voimassa olevassa verokannustimessa ei ole hanke- tai projektisuunnitelmavaatimusta. Malli kattaa lain voimaantulon jälkeen syntyneet vähennykseen oikeutetut kulut riippumatta siitä, onko kyseinen tutkimus- tai kehitystyö alkanut ennen vai jälkeen lain voimaantulon. Vähennys huomioi myös tappiolliset yritykset kasvattamalla tulevina vuosina vähentämiskelpoisen tappion määrää.
Kyseessä on yhdistelmävähennys eli niin kutsuttu hybridimalli, joka muodostuu yleisestä lisävähennyksestä (perusosa) ja ylimääräisestä lisävähennyksestä (lisäosa). Perusosa perustuu T&K-menojen kokonaismäärään ja lisäosa T&K-menojen lisäykseen verrattuna edelliseen verovuoteen.
Yleinen lisävähennys:
- Lain kattamien T&K-menojen kokonaismäärän perusteella saa tehdä 50 prosentin lisävähennyksen verotuksessa. Yleisen lisävähennyksen vuosikohtainen alaraja on 5 000 euroa ja yläraja 500 000 euroa. Vähennyskelpoisten kustannusten vuosikohtainen alaraja on siten 10 000 euroa ja yläraja 1 000 000 euroa.
Ylimääräinen lisävähennys:
- Lain kattamien T&K-menojen lisäyksen perusteella tehtävän ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia. Myös ylimääräisen lisävähennyksen yläraja on 500 000 euroa, mutta sillä ei ole alarajaa.
- Laskettaessa, onko T&K-menojen määrä kasvanut, verrataan vuoden 2024 T&K-menoja vuodelta 2023 ilmoitettuihin T&K-menoihin. Vertailuarvotiedon keräämisen vuoksi ylimääräinen lisävähennys tulee voimaan vuotta myöhemmin. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.
Myös T&K-yhteistyöhankkeiden T&K-verovähennys jatkuu 2027 saakka
Vuoden 2021 alusta saakka voimassa ollut ylimääräinen T&K-verovähennys yritysten tutkimus- ja kehitysyhteistyöhankkeista Suomessa tai muualla EU/ETA-alueella sijaitsevien tutkimusorganisaatioiden kanssa jatkaa voimassaoloaan. Vuoden 2022 alusta ylimääräistä T&K-verovähennystä korotettiin 150 prosenttiin. Vähennys on voimassa 1.1.2022–31.12.2027. Vähennys tehdään tutkimusorganisaation esittämän laskun perusteella. Vähennyskelpoisten kustannusten vuosikohtainen alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 1 000 000 euroa.
Lisätietoja:
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.