Katsaus kyberturvallisuuden osaamistarpeisiin: Uudet teknologiat laajentavat osaamistarvetta
Yritysten ja yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen sekä uusien teknologioiden esiinmarssi näkyvät kyberturvallisuuden osaamistarpeiden laaja-alaistumisena. Katsauksessamme nousee esiin myös tarve kyvyille johtaa monimutkaisia kokonaisuuksia.
Teknologiateollisuus ja Kyberala tarkastelivat keväällä 2025 tekoälyn avulla kyberturvallisuuden osaamistarpeita suomalaisista työpaikkailmoituksista, eurooppalaisesta investointidatasta ja avoimista tutkimusjulkaisuista.
”Kun yritykset ottavat käyttöön yhä laajemmin erilaisia digitaalisia toimintatapoja, nousevat myös kyberturvallisuuden osaamistarpeet valokeilaan. Halusimme luoda datapohjaisen katsauksen siihen, millaista kyberturvallisuusosaamista suomalaiset yritykset hakevat juuri nyt ja mitkä kehityskulut haastavat osaamista tulevaisuudessa”, sanoo Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti.
Tuloksia vertailtiin laajaa kielimallia hyödyntäen suomalaisiin ja kansainvälisiin vertailuaineistoihin, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kyberturvallisuuskoulutuksen kehittämishankkeessa tuotettuihin julkaisuihin sekä kyberalan osaajien järjestöjen ISC2:n ja ISACAn raportteihin.
Uudet teknologiat luovat tarpeen monipuolistaa kyberalan koulutusta
Selvityksen perusteella suomalaiset yritykset hakevat kyberturvallisuusosaamista monipuolisesti kyberturvallisuuden eri osa-alueille.
Uudet digiteknologiat, kuten tekoäly, pilvipalvelut ja alustat kuitenkin muovaavat teknistä kyberturvallisuuden osaamistarvetta. Tämän lisäksi kasvava sääntely ja yhä monimutkaisemmat projektit luovat tarpeen kyvyille hallita monitahoisia kokonaisuuksia. Teknisen osaamisen rinnalla kaivataan ihmiskeskeisiä taitoja, kuten johtamis- ja viestintäosaamista.
Koulutusjärjestelmän tulisi pystyä reagoimaan esiin nousseisiin muutoksiin osaamistarpeissa.
”Tähän vastaamiseksi tarvitsemme ainakin kolme ratkaisua: kyberturvallisuusammatteihin suuntaavan korkeakoulutuksen lisääminen, joustavat täydennyskoulutusmahdollisuudet ja kyberturvallisuusosaamisen integrointi vahvemmin eri tekniikan alan koulutuksiin”, sanoo Apajalahti.
Kyberturvallisuuspalveluiden kasvava kysyntä lisää tarvetta osaajille
Kyberala ry arvioi, että kyberturvallisuusteollisuuden markkinan koko Suomessa on noin 1,5 miljardia euroa, mikä on kansainvälisesti katsottuna suhteellisen suuri luku. Ostettujen ratkaisujen ja palveluiden lisäksi monet yritykset palkkaavat suoraan kyberturvallisuuden osaajia osaksi tietohallintoaan.
Kyberala ry:n toimitusjohtajan Peter Sundin mukaan kyberturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen kysyntä on nousussa. Sitä ajavat yritysten digitalisoitumisen lisäksi erityisesti kyberhäiriöiden ja -rikosten määrällinen ja laadullinen kasvu, toimitusketjujen riskienhallintaan liittyvät asiakasvaatimukset sekä sääntelyn tuomien vaatimusten merkittävä lisääntyminen.
Yritykset tarvitsevat kyberturvallisuusosaamista suojatakseen toimitusvarmuuttaan ja toimintaansa digitaalisista järjestelmistä johtuvilta häiriöiltä ja rikoksilta. Kyberturvallisuusalan ratkaisuja tuottavat ja tarjoavat yritykset puolestaan tarvitsevat osaamista oman tuote- ja palveluportfolionsa hallintaan, kehittämiseen, markkinointiin ja asiakastoimitusten toteuttamiseen.
”Samalla meillä on monia kysyntää rajoittavia tekijöitä, kuten epäselvyys siitä, miten organisaatioiden kannattaa priorisoida investointejaan eri liiketoimintariskien välillä sekä osaamisen ja osaajien saatavuus työmarkkinoilla.”
”Suomessa sijaitseviin tietojärjestelmiin kohdistuu vahinkoa aiheuttavia pyrkimyksiä jokaisena sekuntina vuorokauden kaikkina aikoina. Onneksi useimmilla organisaatiolla on vähintään kohtalainen tai tyydyttävä kyky hallita kyberturvallisuusriskejä, joten vain suhteellisen pieni osa pyrkimyksistä aiheuttaa vahinkoa. Määrä on silti kymmeniä tuhansia vuosittain, ja se on liikaa”, sanoo Sund.
Suomella on kyberturvallisuusosaamisessa erityisiä vahvuuksia, mutta myös kehittämisen paikkoja
Sitran, Teknologiateollisuuden ja VTT:n julkaisu kriittisistä teknologioista nostaa Suomen vahvuuksiksi kyberturvallisuudessa kvanttiturvalliset kryptografiaratkaisut, edistyneet identiteetin ja pääsynhallinnan ratkaisut sekä turvallisuussirut.
Näiden lisäksi Suomessa on erinomaista osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja digitalisoitujen teollisten tuotantojärjestelmien kyberturvallisuuden hallintaan sekä erilaisten kyberturvallisuusuhkien tunnistamiseen ja seurantaan liittyvien ratkaisujen alueella. Kun suomalaisten yritysten työpaikkailmoituksia verrataan kansainvälisiin aineistoihin, nousee esiin alueita, joihin Suomessa tulisi panostaa enemmän.
”Meillä pitäisi lisätä huomiota pilviympäristöjen ja automaation hyödyntämiseen, myös sääntelyn ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Toinen kehittämisen paikka on niin sanottujen pehmeiden taitojen vahvempi integrointi tekniseen osaamiseen. Lisäksi geopoliittisten haasteiden hallinta on teema, joka ei vielä alan työpaikkailmoituksissamme näy. Nousevana osaamisalueena voidaan pitää myös tekoälyjärjestelmien turvallisuusriskien hallintaa”, Peter Sund summaa.
Osaamistarpeet yritysnäkökulmasta
F-Secure on maailmanlaajuisesti toimiva suomalainen kyberturvallisuusyhtiö. Kysymyksiin vastasi F-Securen henkilöstöjohtaja Kaisa Tikka-Mustonen.
Kuinka paljon yrityksessänne on henkilöstöä? Millaisella osaamistaustalla?
”F-Securella työskentelee yhteensä 517 henkilöä. Suurin osa, 253 henkilöä, toimii Technology-funktiossa. Muita keskeisiä liiketoimintafunktioitamme ovat Services (82 henkilöä) ja Sales (70 henkilöä). Loput henkilöt jakautuvat CFO Officeen, Product Businessiin, People & Cultureen, Central Marketingiin ja Corporate Developmentiin.
Teknologiaorganisaation osaamispainotukset ovat erityisesti pilvi- ja backend-kehityksessä sekä laadunvarmistuksessa – kummassakin työskentelee yli 40 asiantuntijaa. Lisäksi tutkimus- ja kehitystyö on keskeinen osa-alue, jossa toimii lähes 30 henkilöä. Mobiilikehityksessä keskitymme erityisesti Apple- ja Android-alustoihin. Teknologiakykymme perustuu lisäksi vahvaan osaamiseen datassa, tekoälyssä, koneoppimisessa ja ohjelmistoarkkitehtuurissa.”
Millaista osaamista kyberalalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?
”Viime vuonna aloitimme yhdessä HR:n, teknologiajohtajiemme ja teknisten asiantuntijoiden kanssa uudenlaisen lähestymistavan urakehityksen tukemiseen. Olemme siirtyneet teknologiaorganisaatiossamme perinteisestä urapolkuajattelusta kohti ”Competency Trails” -mallia, jossa työntekijä – esihenkilön tuella – ottaa aktiivisen roolin oman osaamisensa ja uransa suunnassa. Haluamme rakentaa kulttuuria, jossa urakehitys ei perustu ennalta määriteltyihin polkuihin, vaan joustavaan kompetenssinavigointiin. Siinä yksilön kiinnostuksenkohteet, vahvuudet ja organisaation strategiset tarpeet kohtaavat.
Tämän ajattelun pohjalta syntyi malli kompetenssihubeista – osaamiskeskittymistä, jotka perustuvat konkreettisiin osaajaprofiileihin. Hubit tukevat meitä osaamisen johtamisessa: ne auttavat tunnistamaan osaamispuutteita ja varmistamaan, että kyvykkyytemme kehittyvät linjassa liiketoimintamme tavoitteiden kanssa. Työntekijän näkökulmasta kompetenssihubit tarjoavat mahdollisuuden tarkastella omaa osaamista laajemmin ja joustavammin. Osaaminen ei ole sidottu yhteen rooliin, tuotteeseen tai tiimiin – sen sijaan jokainen voi nähdä oman kehityspolkunsa monen hubin summana ja liikkua eri osa-alueiden välillä organisaation muuttuvien haasteiden ja omien kiinnostusten mukaan.
Tässä kehyksessä näemme kolme kriittistä osaamisaluetta, joihin panostamme nyt ja tulevaisuudessa:
- Tekoäly, data ja koneoppiminen: Kyberuhat kehittyvät nopeasti, ja niiden torjuminen vaatii älykkäitä, automaattisia puolustusratkaisuja. Siksi AI-, data- ja ML-osaaminen on strateginen painopisteemme. Tavoitteena ei ole, että AI-osaaminen olisi vain yhden tiimin vastuulla – vaan se tulee integroida osaksi kaikkia kompetenssihubejamme.
- Johtajuuskuilu: Teknologiateollisuuden osaamispulssi tukee havaintojamme teknisen johtajuuden osaamiskuilusta – erityisesti tarpeesta kehittää osaajia, jotka kykenevät yhdistämään teknologisen näkemyksen, strategisen ajattelun ja ihmisläheisen johtamisen. Alkuvuodesta rekrytoimme useita teknologiajohtaja-rooleja, joissa yhdistyi vaatimuksena tekninen syväosaaminen (erityisesti AI & Data ja pilviosaaminen), strateginen kyvykkyys ja moderni, ihmiskeskeinen johtamistyyli. Rekrytoinnit osoittautuivat haastaviksi: markkina on jo itsessään hyvin rajallinen, mutta yhdistettynä hybridiosaamiseen, se oli entistä ”nichempi”. Ala tarvitsee johtajia, jotka eivät ainoastaan ymmärrä teknologiaa – kuten tekoälyä, dataa ja automaatiota – vaan myös kykenevät viemään sitä liiketoiminnan suuntaan tavalla, joka innostaa ja sitouttaa tiimejä.
- Monimuotoisuus: Sukupuolen monimuotoisuus on edelleen yksi teknologia-alan haasteista, ja siksi siihen panostaminen on meille strateginen valinta. Kun lähes puolet henkilöstöstämme (253/517) työskentelee Technology-funktiossa, haluamme varmistaa, että osaamisemme ja ajattelumme ei kavennu homogeenisyyden takia, vaikka osaajamarkkinan tarjonta jäisikin suppeaksi. ”
Millaisia ajatuksia Teknologiateollisuuden osaamispulssin tulokset herättävät?
”Teknologiateollisuuden osaamispulssin tulokset tukevat erityisesti kolmea näkökulmaa, joita olemme jo tunnistaneet keskeisiksi kyvykkyyksiksi omassa organisaatiossamme:
- AI-osaamisen integrointi osaksi kaikkia rooleja: Pulssi tuo esiin tekoälyn, datan ja automaation merkityksen nopeasti kehittyvänä ja läpileikkaavana osaamisalueena. Tämä heijastaa suoraan omaa lähestymistapaamme, jossa tekoäly ei ole yksittäinen erikoisosaaminen, vaan peruskyvykkyys, jonka tulisi olla läsnä lähes kaikissa teknisissä rooleissa. Tämän mukaisesti olemme jo tunnistaneet ja rakentaneet AI-kyvykkyyksiä kaikkien eri osaamisalueidemme yhteyteen – HR:sta pilvikehittämiseen.
- Osaamisen joustavuus ja kompetenssien ”cross-hub” kehitys: Osaajien halu kehittää osaamistaan laaja-alaisesti ja liikkuvasti – ei vain yhden roolin tai tiimin sisällä – resonoi vahvasti meidän Competency Trails -ajattelumme kanssa. Siinä osaaminen nähdään dynaamisena ja kehittyvänä kokonaisuutena. Painotamme sitä, että työroolit eivät määritä yksilön koko potentiaalia, vaan osaamisen tulisi voida kasvaa joustavasti eri osa-alueiden ja projektien välillä.
- Johtajuusosaamisen ja strategisen teknologia-ajattelun yhdistäminen: Osaamispulssi tukee havaintojamme teknisen johtajuuden kuilusta – erityisesti tarpeesta kehittää osaajia, jotka kykenevät yhdistämään teknisen näkemyksen, liiketoimintalogiikan ja vaikuttavan vuorovaikutuksen.”
Insta Advance on teknologiayritys Instan kyberturvallisuuden ja turvallisen digitalisaation toimialayhtiö. Kysymyksiin vastasi Insta Advancen kyberliiketoiminnan johtaja Marko Hautakangas.
Kuinka paljon yrityksessänne on henkilöstöä? Millaisella osaamistaustalla?
”Insta Advancessa työskentelee noin 500 kyber- ja ohjelmistoalan ammattilaista, joista valtaosalla on korkeakoulutustausta, yleisin tausta on tekninen ja seuraavaksi yleisin kaupallinen.”
Millaista osaamista kyberalalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa teidän näkökulmastanne? Onko jostain osaamisesta erityinen pula?
”Kyberalalla tarvitaan osaajia, joilla on kyber- ja tietoturvaosaamisen lisäksi näkemystä myös jostain muusta alueesta, tällä hetkellä tarvitsemme erityisesti ymmärrystä pilviteknologioista tai tietoliikenneratkaisujen rakentamisesta.
Oleellista on tietynlainen kyberin tai tietoturvan ”mindset”, kyky ajatella ja löytää rajatapauksia, eli tapauksia, joissa jokin voi mennä pieleen.
- Näemme tarpeen moniosaajille, jotka ymmärtävät useampia kuin yhtä domainia, kuten sw, hw, embedded, math ja osaavat nähdä näiden erityiset ominaisuudet ja niistä juontuvat vaatimukset tai mahdollisuudet järjestelmälle.
- Myös toimialan ja siihen liittyvän säätelyn ja standardien syvempää ymmärrystä arvostetaan. Esimerkiksi kykyä hahmottaa ja omaksua paljon RFC-asiakirjoja ja standardeja sekä osata soveltaa niitä käytännössä.
- Tekoälyn hyödyntäminen toimintojen automatisoinnissa on keskeinen taito.
- Kohtuulliselle määrälle tiettyjen teknisten alueen osaajia on myös tarvetta, esimerkkejä tästä ovat kryptologia ja kvanttiteknologiat. Tässä on kuitenkin erotettava yliopistojen syvätutkimus yritysten tarpeista sellaisiin osaajiin, jotka tietävät teoriasta tarpeeksi, jotta voivat olla rakentamassa käytännön sovelluksia.
- Myynti- ja neuvottelutaitojakin tarvitaan, jotta kyberratkaisuille löytyy ostajia.
- Projektipäällikkö- ja esihenkilötaitoja tarvitaan aina, myös kykyä asioiden dokumentointiin ja ilmaisuun yksikäsitteisesti, mutta kuitenkin ymmärrettävästi.
- Niin sanotut pehmeät kyvykkyydet, kuten viestintätaidot, ovat myös arvokkaita.”
Millaisia ajatuksia Teknologiateollisuuden osaamispulssin tulokset herättävät?
”Tulokset vastaavat erittäin hyvin myös yrityksemme käsitystä ja kokemuksia, ja esille nostetut tekniset alueet ovat valideja. Tämä on hyvä tiivistelmä viestiksi koulutuksen kehittämiseen: ’Kyberturvallisuusosaaminen tulisi integroida vahvemmin eri tekniikan alan koulutuksiin’.”
Saranen on rekrytointikoulutus- ja urapalveluyritys. Kysymyksiin vastasi Director of Partnerships Tiina Mäkinen.
Millaista osaamista kyberalalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa teidän näkökulmastanne? Onko jostain osaamisesta erityinen pula?
”Kyberosaamisen tarve näkyy meillä erityisesti rekrytoivissa koulutusohjelmissa, joissa yhdistyvät ohjelmistokehitys, tietoturva ja data-analytiikka. Tietoturvan huomiointi ohjelmistokehityksen ja erityisesti tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen kaikissa vaiheissa on noussut keskeiseksi osaamisalueeksi, ja näemme kasvavaa tarvetta kehittää turvallisen koodauksen osaamista. Samalla korostuu tarve laajentaa kyberturvallisuustietoisuutta myös teknisten roolien ulkopuolelle – esimerkiksi myynnissä, markkinoinnissa, henkilöstö- ja taloushallinnossa ja johdossa.
Osaamispulssin tulokset vastaavat hyvin havaintojamme kentältä. Pilvipohjaiset ratkaisut, automaatio ja tekoäly muuttavat osaamistarpeita nopeasti, ja niiden rinnalla tarvitaan yhä enemmän viestintä- ja johtamistaitoja. Erityisesti tekoälyjärjestelmien turvallisuusriskien hallinta on nouseva osaamisalue, johon koulutusjärjestelmän tulisi reagoida nopeasti. Jaetut havainnot osaamisen laaja-alaistumisesta ja sääntelyn vaikutuksista ovat linjassa sen kanssa, mitä näemme asiakasyritystemme tarpeissa.”
Millaisia ajatuksia Teknologiateollisuuden osaamispulssin tulokset herättävät?
”Kannatamme osaamispulssissa esitettyjä ratkaisuja: korkeakoulutuksen lisääminen, joustavat yrityslähtöiset täydennyskoulutukset ja kyberosaamisen integrointi eri alojen koulutuksiin ovat kaikki kriittisiä. Meidän roolimme on tukea tätä kehitystä käytännönläheisillä, työelämälähtöisillä osaamisen täydennyskoulutusratkaisuilla.”
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ry
