Kestävä kehitys on kilpailukyvyn ja jatkuvuuden kysymys
Nykyinen maailmantilanne haastaa kestävän kehityksen tavoitteita: Sota, geopoliittinen epävarmuus ja taloudelliset paineet ovat kaventaneet kansainvälisen yhteistyön liikkumatilaa. Samaan aikaan yrityksiltä odotetaan nopeita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja resurssien kestävään käyttöön.
Moni miettii, onko nyt oikea hetki edistää kestävää rakennemuutosta tai edes puhua kestävästä kehityksestä. Vastaus on: kyllä. Juuri nyt sitä nyt tarvitaan.
Historiallisesti katsottuna suuret yhteiskunnalliset murrokset ovat harvoin olleet helppoja. Kestävä kehitys on 1800-luvun teollistumiseen verrattava muutos, mutta aikaa sen toteuttamiseen on vähemmän ja panokset ovat suuremmat. Ratkaisevia päätöksiä on tehtävä tämän vuosikymmenen aikana.
Vastavoimat kuuluvat muutokseen, mutta ne eivät saa pysäyttää sitä. On inhimillistä, että murros herättää epäröintiä ja jopa vastustusta. Sama koski teollistumista aikanaan. Mutta kehitys ei tapahdu tyhjiössä – se tapahtuu vaihtoehtojen ja valintojen keskellä.
Euroopan komission vuoden 2025 työohjelma antaa vahvan signaalin siitä, että siirtymä kestävään talouteen on edelleen EU-politiikan keskiössä – mutta kilpailukykyä ja resilienssiä unohtamatta. Komissio painottaa kestävää taloudellista kehitystä, teollisuuden vähähiilistämistä sekä investointien vauhdittamista. Samalla se ehdottaa sääntöjen yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan keventämistä, mikä tukee erityisesti pk-yrityksiä kestävyyssiirtymässä. Kysymys ei siis ole siitä, halutaanko muutosta, vaan siitä, miten se tehdään kilpailukykyisesti ja hallitusti.
Elinkeinoelämälle kestävä kehitys ei ole ulkoinen vaatimus. Se on strateginen kysymys, joka kytkeytyy kilpailukykyyn, markkinoille pääsyyn ja liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Teknologiateollisuuden vastuullisuuslinjaukset heijastavat tätä ajattelua: ne yhdistävät taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osaksi yritysten strategista päätöksentekoa. Keskiössä on siirtymä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta – ei ainoastaan ilmastosyistä, vaan myös resurssien saatavuuden, toimitusvarmuuden ja kilpailuasetelmien näkökulmasta.
Kiertotalous vahvistaa yritysten resilienssiä toimintaympäristössä, jossa materiaalien, energian ja osaamisen saatavuus ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä.
Tätä siirtymää tukee myös Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma, joka tarjoaa yrityksille konkreettisia työkaluja, esimerkkejä ja uudenlaista ajattelua kestävän liiketoiminnan kehittämiseen. Ohjelma vahvistaa yritysten resilienssiä toimintaympäristössä, jossa materiaalien, energian ja osaamisen saatavuus ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä.
Teknologiateollisuuden yritykset investoivat teknologioihin ja ratkaisuihin, joilla rakennetaan resurssitehokasta, vähähiilistä ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa tulevaisuutta. Nämä investoinnit eivät synny pelkän sääntelyn vuoksi, vaan niitä ohjaavat asiakkaiden odotukset, rahoittajien vaatimukset, kilpailukykyyn liittyvät riskit ja uudet liiketoimintamahdollisuudet.
Onnistuakseen tässä yritykset tarvitsevat ennustettavan ja johdonmukaisen sääntely-ympäristön. Kestävään kehitykseen investoiminen on pitkäjänteinen strateginen valinta, joka edellyttää vakautta, luottamusta ja yhteistä suuntaa niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla.
Teollistuminen loi aikanaan perustan 1900-luvun hyvinvoinnille. Nyt meillä on mahdollisuus – ja vastuu – rakentaa yhtä kestävää pohjaa tulevaisuudelle. Ei siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että sen tekemättä jättäminen olisi lopulta kaikkein kalleinta.
Lisätietoja
