Kolmen sektorin yhteistyö on Suomen valtti kriittisissä teknologioissa – myös viestin ulospäin oltava selkeä
Suomella on kokoaan suurempi rooli useissa kriittisissä teknologioissa*, kirjoitin helmikuussa. Nämä strategiset teknologia-alueet – kuten puolijohteet, konnektiviteetti, tekoäly, kvantti, suurteholaskenta, avaruus ja kyberturvallisuus – ovat suurvaltapelin nappuloita, kestävän kasvun lähteitä ja yhteiskunnan perustoimintojen edellytyksiä.
Kriittisiin teknologioihin lukeutuvat edistyneet puolijohdeteknologiat, tekoälyteknologiat, kvanttiteknologiat, bioteknologiat, edistyneet konnektiviteetti-, navigaatio- ja digitaaliset teknologiat, edistyneet anturiteknologiat, avaruus- ja propulsioteknologiat, energiateknologiat, robotiikka ja autonomiset järjestelmät, edistyneet materiaali-, valmistus- ja kierrätysteknologiat.
Myös Eurooppa on havahtunut siihen, että sen on vahvistettava kilpailukykyään ja strategista autonomiaansa näillä sektoreilla. Käytännössä tämä merkitsee oman teknologisen kyvykkyyden ja kapasiteetin kasvattamista sekä ulkoisiin teknologiariippuvuuksiin ja -suhteisiin liittyvien riskien tarkempaa hallitsemista.
Sitran ja VTT:n kanssa julkaisemamme Critical Digital Tech from Finland: Driving Security and Growth in Europe kokoaa ensi kertaa yhteen Suomen vahvuudet kriittisissä digiteknologioissa. Julkaisussa suosittelemme politiikkatoimia Suomelle ja EU:lle kasvun ja turvallisuuden pönkittämiseksi. Ratkaisuihin lukeutuvat muun muassa suomalaisen veturiyritysmallin laajentaminen EU-tasolle sekä Suomen puolustusbudjetin innovaatiopanostusten kasvattaminen.
Yksittäisiä politiikkatoimia tärkeämpää kuitenkin on, että Suomella on niiden suunnitteluun ja toimeenpanoon oikeanlaiset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyörakenteet. Saumattomalla sektorirajat ylittävällä koordinaatiolla varmistetaan se, että Suomi esiintyy yhtenäisenä joukkueena, jolla on kirkkaat tavoitteet ja selvät viestit. Tämä antaa meille vaikuttavuutta erityisesti EU-tasolla, jossa tehdään lähivuosina merkittäviä päätöksiä eurooppalaisten panoksien kohdentamisesta teknologiakehitykseen.
Valtion, yritysten ja tutkimuskentän yhteispeli on perinteisesti ollut pienen mutta ketterän maamme salainen resepti. Nyt tämä resepti on päivitettävä vastaamaan uudenlaisten teknologisten voimasuhteiden määrittämää geopolitiikan ja -talouden aikakautta.
Julkaisussa esitämmekin Suomelle seuraavat viisi käytännön ehdotusta hallinnon, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön yhteistyön kehittämiseksi kriittisten teknologioiden saralla. Ne keskittyvät päättäjien osaamisen vahvistamiseen, ennakointikyvyn parantamiseen, kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseen ja kansallisten painopisteiden parempaan yhteensovittamiseen. Teknologiateollisuus on sitoutunut tekemään osansa aloitteiden edistämiseksi.
- Käynnistetään päättäjien teknologiavalmennusohjelma parantamaan poliittisen päätöksenteon tietopohjaa ja kaukonäköisyyttä.
- Perustetaan Kriittisten teknologioiden foorumi yrityksille, viranomaisille ja tutkimusorganisaatioille jakamaan tilannetietoa ja ennakoimaan riskejä ja mahdollisuuksia.
- Järjestetään Kriittisten teknologioiden lippulaivatapahtuma kasvattamaan Suomen kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa teknologiajohtajana.
- Toteutetaan pääministerin kriittisten teknologioiden pyöreä pöytä tuomaan säännöllisesti yhteen maan poliittinen johto sekä avaintahot yritys- ja tutkimuskentiltä.
- Laaditaan Suomen kriittisten teknologioiden pelikirja kiteyttämällä koti- ja ulkomaisten kumppanien käyttöön maan parhaat käytännöt ja opit teknologiasektorien yhteispelistä ja konvergenssista, jossa edistysaskeleet yhdellä teknologia-alueella avaavat mahdollisuuksia myös toisella.
Suomella on tarvittavaa osaamista, tutkimusta ja teollista terää noustakseen kriittisten teknologioiden suunnannäyttäjäksi Euroopassa. On välttämätöntä, että aihepiiri saa tarvitsemansa huomion maan hallitukselta. Myös poliittisten puolueiden olisi syytä perehtyä teemaan, kun ne ryhtyvät valmistautumaan seuraaviin vaaleihin.
Lisätietoja
