Koulutustason nostaminen edellyttää laadukasta ammatillista koulutusta
Teknologiateollisuus ehdottaa uudessa korkeakoululinjauksessaan, että vuonna 2040 nuorista aikuisista 70 prosentilla tulisi olla korkeakoulutusta. Tämä tavoite korostaa ammatillisen koulutuksen tärkeyttä, sillä sitä ei voida saavuttaa ilman erittäin laadukasta ammatillista koulutusta.
Koulutustason nostamisen perustelu on monimutkaista puuhaa: osaamistarpeiden lisäksi tulee ymmärtää kansantaloutta, väestöpyramidia, ikäluokkien kokoa, koulutuksen jakautumista ja eläköitymistä sekä työelämän rakennemuutoksia ja teknologista kehitystä. Kun Teknologiateollisuuden esittämä tavoite on kiinnitetty vuoteen 2040, on olennaista esimerkiksi huomioida, että tuolloin ovat eläköitymässä kaikkein korkeimmin koulutetut, kohtuullisen suuret ikäluokat ja työelämään taas ovat siirtymässä hyvin pienet ikäluokat. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että nuorista mahdollisimman monella olisi korkeakoulutus tai sitä vastaava osaaminen, jotta korkeaa osaamista vaativiin työpaikkoihin löytyy osaavat tekijät.
Ammatilliseen koulutukseen tavoite heijastuu ainakin kolmella tavalla:
- Ammatillisten osaajien tarve ei katoa tulevaisuudessa mihinkään. 30 prosenttia ikäluokasta on edelleen suuri määrä ihmisiä, joiden työpanos on yhteiskunnan pyörimiselle kriittisen tärkeä. Yritykset kertovat tekniikan alan palvelukykyselvityksessä, että koulutuksen jälkeinen osaaminen on vähintään kohtuullista. Ongelmallista kuitenkin on, että esimerkiksi tekniikan koulutuksesta valmistuneiden työllistyminen on heikkoa. Yhä useamman ammatillisen opiskelijan ammattitaito ja työelämävalmiudet tulee saada sellaiselle tolalle, että sillä työllistyy.
- Koulutustason nostamiseksi tulisi yhä isomman osan ammatillisen koulutuksen saaneista jatkaa korkeakouluun: lukiolaisista pääosa jatkaa jo korkeakouluun, joten koulutuksen laajentamisen potentiaalit ovat maahanmuutossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Nykyistä useammalla ammatillisen koulutuksen suorittaneella on oltava valmiudet jatkaa korkeakoulutukseen joko suoraan ammatillisesta koulutuksesta tai sopivassa vaiheessa työuraa. Matemaattisten taitojen sekä luku- ja kielitaidon vahvistamista voitaisiin edistää esimerkiksi korvamerkitsemällä joitakin ammatillisen koulutuksen linjoja vahvasti ammattikorkeakouluopintoihin tähtääviksi. Tämä voisi kannustaa myös korkeakoulutettuja vanhempia ohjaamaan jälkikasvuaan ammatillisiin opintoihin.
- Kolmas haaste on realisoitunut ammatillisissa oppilaitoksissa erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen jälkeen. Meillä on yhä kasvava joukko pudokkaita, joille opintojen suorittaminen on vaikeaa monista eri syistä. Tämä vie opetus-, ohjaus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön voimavaroja niin, että koko koulutuksen taso uhkaa laskea. On inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää, että ongelmiin puututaan varhain ja riittävällä intensiteetillä, heti tuen tarpeen ilmetessä: jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Tukea tarvitaan myös toisella asteella. Yhä suurempi osa tukea tarvitsevista tulisi saada opiskelu- ja työkuntoisiksi, valmistumaan ja työllistymään.
Ammattiosaajien tarpeeseen on kyettävä vastaamaan myös jatkossa, joten meillä ei yksinkertaisesti enää ole varaa siihen, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvia jää työttömäksi nykyisissä määrin. Työvoimakoulutuksen ja sote-palveluiden on toimittava nykyistä paremmin, jotta työttömäksi uransa aikana jäävät ammattiosaajat löytävät tehokkaasti reitin takaisin työelämään.
Työllistymisessä on suuria haasteita juuri nyt. Keskustelu osaajapulasta on kuitenkin taas edessämme, kun suhdanne paranee, vienti pääsee vauhtiin ja ikäpyramidimme haasteet alkavat realisoitua. Koko koulutusketju vaatii muutoksia ja pitkäjänteistä resursointia. Koulutukseen satsaaminen ja siihen tehtävät toimenpiteet vaativat pitkiä muutosaikoja, koska koulutuksesta valmistuminen vie vuosia. Siksi ensi vuosikymmenen tarpeisiin on ryhdyttävä nyt.
Lisätietoja
Pöntynen Leena
Johtaja, osaamispolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.