Suositukset kilpailukykyä ja resilienssiä tukevaksi EU:n julkisten hankintojen sääntelyksi
Julkisia hankintoja koskevan uudistuksen tulee yksinkertaistaa menettelyjä, lisätä laadun painoarvoa ja vahvistaa huoltovarmuutta. Teknologiateollisuus tukee näitä tavoitteita. Uusien vaatimusten on kuitenkin oltava oikeasuhtaisia, teknologianeutraaleja ja EU:n kansainvälisten kauppasitoumusten mukaisia. Uudistuksen tulee vähentää, ei lisätä, yritysten hallinnollista taakkaa.
Keskeiset suosituksemme ovat:
1. Turvataan reilu kilpailu sidosyksikköhankinnoissa
Suomella tulee säilyä mahdollisuus soveltaa 80 artiklan nojalla tiukempia sidosyksikköhankintoja koskevia sääntöjä. Sidosyksikön tulee valita, toimiiko se yhteishankintayksikkönä vai tuottaako se palveluja tai tuotteita sitä määräysvallassaan pitävälle hankintayksikölle. Molempien tehtävien yhdistäminen voi mahdollistaa kilpailuttamisvelvoitteen kiertämisen. Yhteishankintayksikön määritelmää tulee siksi tiukentaa.
2. Vahvistetaan resilienssiä ilman pakollisia alkuperävaatimuksia
Resilienssin tulee perustua hajautettuihin toimitusketjuihin, luotettaviin kumppaneihin sekä riskiperusteisiin huoltovarmuus- ja turvallisuusvaatimuksiin. Alkuperään perustuvat poissulkevat rajoitukset tulee kohdistaa vain niihin strategisiin riippuvuuksiin, jokta on komission päätöksellä tunnistettu EU-tasolla.
Eurooppalaisen preferenssin on oltava WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen ja EU:n kauppasopimusten mukainen. Jos alkuperäkriteerejä otetaan käyttöön, yrityksille tarvitaan sitova, maksuton ja digitaalinen työkalu alkuperän määrittämiseen unionin tullikoodeksin mukaisesti.
3. Yhdenmukaistetaan kyberturvallisuusvaatimukset
Kyberturvallisuusvaatimusten tulee perustua hankintayksikön dokumentoimaan riskiin. Sääntelyn tulee olla yhdenmukaista kyberkestävyyssäädöksen, NIS2-direktiivin ja EU-tasoisten sertifiointijärjestelmien kanssa. Päällekkäistä kansallista vaatimustasoa ei tule luoda.
69 artikla tulee ulottaa kriittistä infrastruktuuria ja sen osia koskeviin hankintoihin hankintayksikön asemasta riippumatta. Sertifioinnin tulee pääsääntöisesti säilyä vapaaehtoisena. Varastointi-, lisäkapasiteetti- ja jatkuvuusvaatimusten tulee olla riskiperusteisia, ja niiden hinnoittelystä ja korvaamisesta on säädettävä selkeästi.
4. Lisätään laadun painoarvoa ja hyödynnetään markkinavuoropuhelua
Markkinavuoropuhelu tulee pääsääntöisesti käydä ennen hankintailmoituksen julkaisemista. Paras hinta-laatusuhde tulee säätää 98 artiklan mukaisesti oletusarvoiseksi menettelyksi siten, että laadun painoarvo on vähintään 30 prosenttia ja työvoimavaltaisissa hankinnoissa vähintään 50 prosenttia.
Elinkaarikustannuksissa tulee huomioida energiatehokkuus, kestävyys ja ylläpitokustannukset. Kestävyyskriteerien tulee olla selkeitä ja teknologianeutraaleja, ja niistä tulee säätää ensisijaisesti sektorikohtaisessa lainsäädännössä.
5. Varmistetaan todellinen yksinkertaistaminen
Digitalisaation tulee tuottaa mitattavia säästöjä, vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottaa rajat ylittäviin hankintoihin osallistumista.
101 artiklassa tulee huomioida myös kolmansien maiden tuet poikkeuksellisen alhaisten tarjousten taustalla. Hankintayksikön tulee selvittää tällainen tuki ja ilmoittaa siitä komissiolle ulkomaisia tukia koskevan asetuksen mukaisesti.
Lopullisen sääntelyn tulee yhdistää avoin kilpailu, laatu ja huoltovarmuus luomatta tarpeettomia esteitä globaaleihin arvoketjuihin.
Lisätietoja
