Maahanmuuton voimakkaan lisäämisen on noustava Suomen agendalle – hallituspohjasta riippumatta
Suomen hiipuva väestönkasvu, ikääntyvä väestörakenne ja työikäisen väestön väheneminen aiheuttavat historiallisen ison haasteen huoltosuhteelle, työvoiman saatavuudelle ja talouden kestävyydelle. Suomen hyvinvoinnin perusta rapautuu, ellemme saa tänne lisää ihmisiä, jotka löytävät paikkansa työelämässä, osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan ja lisäävät monimuotoisuutta niin työelämässä kuin asuinpaikkakunnillaan.
Historiallisen suuri haaste on mahdollista kääntää historialliseksi voitoksi. Maahanmuutto tulisi nähdä Suomelle välttämättömyytenä, jopa kohtalon kysymyksenä. Työhön johtava maahanmuutto tarkoittaa sitä, että tulipa ihminen Suomeen mistä syystä hyvänsä, hänellä on mahdollisuudet päästä kiinni koulutukseen, työllistyä ja tavoitella unelmiaan. Tarvitsemme maahanmuuttopolitiikkaamme uudenlaista ajattelua:
Suomeen tulija tulee nähdä asiakkaana, jonka palvelupolun haluamme muotoilla mahdollisimman sujuvaksi alusta alkaen.
Teknologiateollisuus ry:n tavoite on, että Suomen nettomaahanmuuttoa kasvatetaan vuoteen 2030 mennessä 50 000 henkilöön vuodessa. Näin pääsisimme kohti uraa, jolla voisimme torjua huoltosuhteen heikkenemistä hiukan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Tavoite ei ole erityisen hurja verrattuna esimerkiksi valtioneuvoston koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartan tavoitteeseen. Siinä linjataan tavoitteeksi kasvattaa työperäisen maahanmuuton määrää yhteensä 50 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä ja tämän jälkeen 10 000 ihmisellä vuosittain.
Toteutuessaan valtioneuvoston tavoite tarkoittaisi, että jo vuoteen 2035 mennessä Suomeen olisi tullut noin 320 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän kuin Suomessa nyt on. Tämä arvio on vieläpä aika maltillinen, sillä se huomioi nykytilaksi vain työn perusteella myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat, ei siis esimerkiksi mukana tulevaa perhettä tai edes EU-kansalaisten rekisteröintiä työn perusteella.
Oma tavoitteemme nettomaahanmuuton kasvattamisesta vuositasolla 50 000 henkilöön tarkoittaisi suunnilleen samaa kokoluokkaa vuoteen 2030 mennessä, jos luvusta erotetaan työperäinen maahanmuutto nykyisessä suhteessa. Haluamme puhua maahanmuutosta kokonaisempana ilmiönä kuin vain työn perässä muuttavina ihmisinä, sillä sitä se todella on: globaali, luonnollinen ja monipuolinen ilmiö, jota mekin muiden vanhenevien länsimaiden tapaan tarvitsemme.
Jotta voisimme tavoitella maahanmuutossa merkittävää kasvua, tarvitsee ulkomaalaislainsäädäntömme merkittävää uudistamista. Se on jäänyt ajastaan auttamattomasti jälkeen ja on suorastaan maahanmuuttoon torjuvasti suhtautuva – ainakin, jos sitä katsoo asiakkaan näkökulmasta. Lähtökohtana tulee olla, että laki muutetaan hengeltään maahanmuuttoa tukevaksi. Sen tulee huomioida maahanmuuttaja asiakkaana ja palvella kunnianhimoista tavoitetta Suomesta reilusti kasvavan maahanmuuton maana.
”Ulkomaalaislainsäädäntömme vaatii merkittävää uudistamista. Se on jäänyt ajastaan jälkeen ja suhtautuu maahanmuuttoon suorastaan torjuvasti.”
Maahantulon syystä riippumatta Suomeen tulevalle henkilölle pitää luoda mahdollisuudet omien unelmiensa tavoitteluun. Oleskelulupaluokkia tulee yksinkertaistaa ja käsittelyprosesseja pyrkiä nopeuttamaan esimerkiksi automaattista päätöksentekoa hyödyntäen niissä tapauksissa, joihin se soveltuu. Maahanmuuttoviraston roolin pitää uudistua: sen tulee olla toimija, jonka tehtävänä on saada tulijoita Suomeen ketterästi ja tehokkaasti. Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava välittömästi.
Niin sanottua kansallista viisumia eli D-viisumia voitaisiin myös hyödyntää nykyistä enemmän. Tällä hallituskaudella viisumi laajenee koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita, mutta sen myöntöä hidastaa vaatimus hyväksytystä oleskeluluvasta. D-viisumi tulisi myöntää heti, kun oleskelulupa-asia on laitettu vireille työn tai opiskelun perusteella. Näin henkilö voisi saapua Suomeen ja aloittaa työn tai opiskelun huomattavasti sujuvammin. Se lisäisi entisestään Suomen houkuttelevuutta maana sekä motivoisi yrityksiä ja korkeakouluja hyödyntämään kansainvälistä rekrytointia.
Suomeen tulemista ja asettumista on onnistuttu nopeuttamaan ja helpottamaan viime vuosina jo merkittävästi, ja maakuvatyötä on vahvistettu määrätietoisesti. Tehtävää on kuitenkin yhä paljon. Suomen hyvä vetovoima kansainvälisten osaajien kohdemaana ja maahanmuuttoa tukeva asenneilmasto ovat perusta, jolla kunnianhimoinen maahanmuuton tavoite on saavutettavissa.
Maahanmuuton lisääminen tulee muuttamaan Suomea toisennäköiseksi. Sen lisäksi, että saamme maahanmuuttoa lisäämällä korjattua monia aloja vaivaavaa osaajapulaa ja heikkenevää huoltosuhdetta, tulee myös suomalaisuuden kuva monimuotoistumaan.
”Toivoisin puolueiden johtohahmojen viestittävän teeman tarpeellisuutta vaalien lähestyessä, sillä asennemuutoksen aikaansaaminen tarvitsee tuekseen poliittista johtajuutta.”
Kansainvälisten osaajien houkuttelu, jokaisen Suomeen tulevan sujuva kotiutuminen ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen ovat asioita, jotka eivät onnistu ilman suomalaisuuden käsitteen avartamista ja monipuolistumista. Vaihtoehto olisi aika pelottava: uudistumaan kyvytön, näivettyvä ja yksin jäävä Suomi.
Kuten kaikki muutokset, myös tämä muutos on mahdollista tehdä määrätietoisesti, hyvin johdetusti ja lieveilmiöt minimoiden. Se vaatii viranomaisten ja ministeriöiden poikkihallinnollista yhteistyötä ja asennemuutosta. Maahanmuutto on nähtävänä investointina – Suomen tulisi haluta olla maailman paras maahanmuuttomaa.