Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat ”Meillä on halu valloittaa maailmaa” – Junttan lähti etulinjassa päästöttömään työkonerakentamiseen

”Meillä on halu valloittaa maailmaa” – Junttan lähti etulinjassa päästöttömään työkonerakentamiseen

Suomalaista Junttanin järkälevoimaa on töissä maailman metropoleissa: Sydneyn oopperatalon lahdella ja LaGuardian -lentokentän laajennusurakassa New Yorkissa. Junttan on tiettävästi maailman ensimmäinen paalutuskonevalmistaja, joka on tehnyt täysin akkukäyttöisen paalutuskoneen. ”Olemme lähteneet etulinjassa vihreään siirtymään ja päästöttömään työkonerakentamiseen”, sanoo operatiivinen johtaja Satu Marjo.

Mitä korkeampi rakennus, kantavuutta kaipaava maa-alue tai käyttöön tarvittava merenpohja, sitä todennäköisemmin paikalla voi nähdä paalutukseen erikoistuneen Junttanin paalutuskoneita ja hydraulijärkäleitä.

New Yorkin edustalle ”tyhjästä luotu” Little Island -virkistyssaari on rakennettu meren päälle Junttanin laitteiden avustuksella, kuten myös suuri osa maailman lentokenttätyömaista. Kotimaassa yrityksen koneita työskenteli kymmenittäin Kemin biotuotetehtaan perustustyömaalla.

Lähivuosina 50 vuotta täyttävän kuopiolaisen Junttanin asiakkaista suuri osa on aina ollut ulkomailla. Yrityksen visio onkin olla maailman menestynein paalutuskoneiden valmistaja ja halutuin yhteistyökumppani.

  • Kuopiolainen Junttan Oy suunnittelee ja valmistaa hydraulisia paalutuslaitteita, kairoja ja voimayksiköitä sekä myy niihin liittyviä palveluita.
  • Perustettu 1976, ensimmäinen hydraulinen paalutuskone rakennettiin 1979. Yrityksen juuret ulottuvat 1960-luvulle, Savon Varvi -nimiseen perustusalan yritykseen.
  • Vienti Ruotsiin ja Tanskaan alkoi 1984, 1990-luvulla Junttanista tuli Euroopan johtava hydraulisten lyöntipaalutuskoneiden valmistaja.
  • Lanseerasi vuonna 2021 maailman ensimmäisen sähkökäyttöisen paalutuskoneen.
  • Liikevaihto vuonna 2021 oli 55,5 miljoonaa euroa.
  • Työntekijöitä yli 200.
  • Tytäryhtiöt Ruotsissa, Hollannissa, Englannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

”Olemme olleet lyöntipaalutuksessa teknologisesti suunnannäyttäjä isoilla markkinaosuuksilla ja onnistuneet tekemään tehokkaita sekä asiakkaiden tykkäämiä laitteita. Lisäksi olemme lähteneet etulinjassa vihreään siirtymään ja päästöttömään työkonerakentamiseen”, toteaa Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo.

Hiilineutraali työmaa – ja Junttanin ratkaisu siihen

Junttanin paalutuskoneet ovat pitkään olleet dieselkoneita. Vuonna 2021 yritykseltä valmistui tiettävästi maailman ensimmäinen paikallisesti täysin päästötön akkukäyttöinen lyöntipaalutuskone, jonka yritys kehitti pilottihankkeena yhdessä Ruotsissa toimivan asiakkaansa, tanskalaisyritys Aarsleffin kanssa.

”Lainsäädäntö oli muuttunut Ruotsissa ensimmäisenä maailmassa: alettiin puhua päästöttömistä työmaista. Asiakkaamme ei voinut tarjota projektiin urakkaa ilman päästöttömiä työkoneita. Ryhdyimme yhdessä kehittämään sopivaa laitetta”, Marjo muistelee.

Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo nojaamassa suureen työkoneeseen.
Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo on tehnyt koko uransa teollisuudessa. ”Tämä on hyvin mielenkiintoista työtä. Tässä risteytyy kaikki insinööritieteet ja liiketalous vielä päälle.”

Pilottihankkeen hyödyt olivat molemminpuoliset: Junttan sai uuden uljaan laitteensa heti töihin, hyvän referenssin ja mahdollisuuden laitteen skaalaukseen. Asiakas sai urakan ja kokemusta miten tällaisella laitteella voi toimia. Ruotsin valtio tuki vihreää siirtymää.

Marjo kiitteleekin edelläkävijämaiden tukipolitiikkaa. Esimerkiksi Hollannissa tuetaan nyt investointeja, jotka ohjaavat sähkökäyttöisiin ja hiilineutraaleihin työkoneisiin.

”Jotta tällaiset investoinnit ovat asiakkaalle kannattavia, tarvitaan tukia. Käytettävä akkuteknologia on edelleen hyvin kallista tässä kokoluokassa. Tuen jälkeen investointi on yritykselle kannattava verrattuna samanhintaisen perinteisen laitteen hankintaan.”

Bioöljyä hydrauliikkaan

Vastuullisuus ja ympäristön kunnioittaminen ovat Junttanin ydinarvoja. Yritys käyttää vastuullisesti toimivia kumppaneita ja luotettavia materiaalilähteitä sekä seuraa energian käyttöä tehtaalla ja muissa omissa toiminnoissaan.

Lisäksi Junttanin laitteita on kehitetty energiaa säästäviksi. Laitteiden hydrauliikka ja sen ohjausjärjestelmät on rakennettu mahdollisimman energiatehokkaiksi ja mahdollisimman vähän polttoainetta kuluttaviksi. Näin diesellaitteistakin tulee päästöjä mahdollisimman vähän.

Hydraulisissa laitteissaan Junttan on siirtynyt erilaisiin bioöljyihin. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa niistä ollaan hyvin tarkkoja ja työmailla kontrolloidaan, että laitteissa on biohajoavat öljyt käytössä.

Isoa hiilijalanjälkeä piirtää Junttanin laitteisiin käytettävä metalli, mutta koneiden käyttöikä on kymmeniä vuosia ja niiden materiaalit voidaan kierrättää.

”Junttan on perustettu 1976, mutta meillä ei ole montakaan romutettua laitetta. Suurin osa laitteistamme tekee työtä edelleen. Se on poikkeuksellista.”

Koneet kiertävät omistajalta toiselle. Edelläkävijäyritykset ovat teknologian uusimmista tuulista kiinnostuneita ja vaihtavat koneensa uusimpaan. Vaihtokone myydään kehittyville markkinoille, jossa se jatkaa elämäänsä.

Uuden sukupolven laitteisto lähitulevaisuudessa

Junttanin kovimmat kilpailijat ovat globaaleja koneenrakennusjättejä, joille paalutusliiketoiminta on vain yksi osa palettia.

”Meillä on halu valloittaa maailmaa. Olemme pieni valmistaja, mutta kilpailemme erikoisosaamisellamme, monipuolisilla laitteillamme ja palveluillamme isompia ja monialaisia konevalmistajia vastaan”, Marjo kertoo.

Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo nojaamassa suureen koneeseen.
”Olemme pieni valmistaja, mutta kilpailemme erikoisosaamisellamme, monipuolisilla laitteillamme ja palveluillamme isompia ja monialaisia konevalmistajia vastaan”, Satu Marjo kertoo.

Yritys hakee kasvua myös palveluliiketoiminnasta: elinkaaren aikaisesta huollosta ja varaosapalveluista.

Haasteena Junttanilla, kuten monella muullakin, on ollut Venäjän kaupan loppuminen. Sen volyymi oli viidennes markkinasta.

Jatkossa yrityksen tavoitteena on kasvattaa maailmanmarkkinaa myös porapaalutuksella ja laajemmalla portfoliolla.

”Haluamme olla suunnannäyttäjä valituissa paalutusratkaisuissa. Seuraavan vuoden tai kahden aikana yrityksen on tarkoitus tulla markkinoille uuden sukupolven laitteistolla, mikä tarkoittaa erilaisia käyttöenergiamahdollisuuksia ja paalutusmenetelmiä. Tulevaisuudessa laitteemme voivat käydä dieselillä, sähköllä tai muilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla.”

Uuden sukupolven laitteiston kehitystyöhön Junttan on saanut tukea Business Finlandilta.

Tytäryhtiöverkosto kuudessa maassa

Viiden viime vuoden aikana Junttan on tehnyt merkittäviä investointeja. Se käynnisti omien tytäryhtiöiden toiminnan päämarkkinoilla ja otti kyseiset markkinat oman yhtiön haltuun. Muualla yritys jatkaa dealerverkoston kehittämistä aktiivisesti.

Tytäryhtiöitä Junttanilla on Ruotsissa, Hollannissa, Englannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Palveluiden osuus liikevaihdosta on kasvanut viime vuosina. Nyt sen osuus on noin neljännes liikevaihdosta.

”Se on hyvin kannattavaa ja tuo tuloksesta ison osan. Läsnäolomme maailmalla on ollut kasvun mahdollistaja. Suomesta käsin toimimalla tätä ei olisi tapahtunut”, Satu Marjo sanoo.

”Läsnäolomme maailmalla on ollut kasvun mahdollistaja. Suomesta käsin toimimalla tätä ei olisi tapahtunut.”

Tytäryhtiöverkostoon hänellä on luja luotto.

”Uskomme, että jokainen kuudesta tytäryhtiöstämme pystyy kasvamaan huimasti ja tuplaamaan kasvun lyhyelläkin aikavälillä. Palveluliiketoiminnan vuotuinen kasvu on ollut 15 prosenttia.”

Vuosien aikana Junttan on ”kasvanut hiljakseen itse tekemällä”, mutta yritysostotkaan eivät ole tulevaisuudessa Marjon mukaan poissuljettu.

Junttan on myös investoinut Kuopion tehtaansa laitekantaan: kotimainen laitevalmistus on yritykselle sydämenasia, kuten myös oma tuotekehitys.

Marjo uskoo kuitenkin vahvasti yhteistyön voimaan.

”Teemme yhteistyötä eri verkostojen, kuten oppi- ja tutkimuslaitosten sekä erilaisten suunnittelutoimistojen kanssa. Ostamme erityisosaamista ulkoa, mutta Junttan johtaa kuitenkin tekemistä.”

Koneiden älyn jatkuvasti lisääntyessä ohjelmistokehitys ja koneohjausjärjestelmien kehitys on otettu Junttanissa omaan haltuun.

”Siitä tulee osa ydinosaamista. Se on investointi, koska siihen tarvitaan ihan erityyppisiä ihmisiä, osaamista, tutkimusta ja testaamista kuin aiemmin.”

Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo koneiston vieressä.

Millaista TKI-politiikkaa Suomessa tulee tehdä, Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo?

Tuotteiden on vastattava vaateisiin

”Vihreää siirtymää edistävät tuotteet ovat suomalaiselle viennille kannattavaa ja välttämätöntä liiketoimintaa. Jos tässä kilpailussa meinaa olla mukana, tuotteiden pitää vastata vaateisiin. Se on tulevaisuuden edellytys. Valtiolla on iso valta ja vastuu ohjata Suomen vientiä ja investointeja sekä kehittää monipuolisesti valtion omaa vihreää siirtymää.”

Ketteryyttä päätöksiin

”Tarvitaan ketteriä ja nopeita päätöksiä, jotta tukirahaa saataisiin kanavoitua järkevämmin. Kentälle pitäisi saada vielä enemmän tietoa tuki- ja verkostoitumisvaihtoehdoista. Me olemme keskisuuri yritys, mutta Suomessa olisi paljon pieniä yrityksiä, joilla on potentiaalia kasvaa isommaksi. Niillä ei ole ehkä tietoa tai ymmärrystä siitä, miten tukia haetaan.”

Verkostoista voimaa

”Kun omia resursseja ei ole kaikkeen, verkostojen merkitys innovaatioissa ja kehittämisessä on tärkeä. Yrityksissä puurretaan helposti vain keskenään, mikä hidastaa uusien tuotteiden syntymistä. Suomessa on paljon hyviä erikoisosaajia. Olisi tärkeä löytää oikeat yhteistyökumppanit ja kehityspartnerit, jolloin innovaatioita pystytään simuloimaan ja jakamaan kokemuksia.”

Avointa tietoa

”Suomi on pieni maa. Rakennamme koneita, mutta suoranaisia kilpailijoita meillä ei ole. Voimme jakaa hyvinkin avoimesti tietoa ja hyötyä siitä – olla vahvempia yhdessä. Meidänkin koneissamme on monen alan insinööritieteitä: hydrauliikkaa, sähköä, väylätekniikkaa, ohjaus- ja mittaustekniikkaa. Lisäksi tarvitaan myynnin ja markkinoinnin osaajia.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Markus Aspegren