Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat Nokiassa biodiversiteetti on osa ympäristökokonaisuutta: ”Saamme kilpailuetua hoitamalla ympäristöasiat hyvin”

Nokiassa biodiversiteetti on osa ympäristökokonaisuutta: ”Saamme kilpailuetua hoitamalla ympäristöasiat hyvin”

Verkkoyhtiö Nokia on edelläkävijä ympäristöasioissa maailmankin mittakaavassa. Se asetti tieteelliset ilmastotavoitteet vuonna 2017 sadan ensimmäisen yrityksen joukossa maailmassa. Nyt Nokia on yksi suunnannäyttäjistä, kun yhä enemmän puheena ovat biodiversiteetti ja geodiversiteetti. Nokian ympäristötiimin Pia Tanskanen ja Jussi Isoaho rohkaisevat pieniäkin yrityksiä ympäristötoimiin. "On paljon helpompi olla muovaamassa omaa toimintaansa itse kuin tehdä ulkoa tulevien vaatimusten mukaan.”

Yrityksille ympäristötyö ei ole pelkästään osoitus vastuullisuudesta, vaan se voi myös parantaa kilpailukykyä, tehostaa toimintoja, auttaa rahoituksen saamisessa ja lisätä brändin arvostusta.

”En voi oikeastaan edes kuvitella tilannetta, ettei ympäristöasioille olisi tehty mitään. Meille Nokialla syntyy painetta jo siitä, että asiakkaamme pisteyttävät ostotilanteessa vastuullisuutta. Saamme kilpailuetua hoitamalla ympäristöasiat hyvin. Myös rahoittajat ja teollisuuden analyytikot seuraavat, miten yritykset pitävät huolta vastuullisuudestaan”, Nokian vastuullisuusjohtaja Pia Tanskanen kertoo.

  • Päätuotteet: kehittyneet verkkoratkaisut, 5G-teknologia, pilvipalvelut, digitaaliset muutosratkaisut
  • Henkilöstö maailmanlaajuisesti: Noin 86 000 työntekijää (2023)
  • Henkilöstö Suomessa: Noin 6 000 työntekijää (2023)
  • Liikevaihto: Noin 24,9 miljardia euroa (2022)
  • Pääkonttori: Espoo, Suomi, toimintoja yli 130 maassa
  • Perustamisvuosi: 1865

Nokia käsittelee biodiversiteettiä osana ympäristökokonaisuutta, johon kuuluvat ilmasto, biodiversiteetti ja geodiversiteetti. Nämä ovat yhteydessä keskenään, ja niiden pitää olla tasapainossa. Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta, ja geodiversiteetti sisältää elottoman luonnon, kuten mineraalien ja kivilajien, monimuotoisuuden.

Nokian vastuullisuusjohtaja Pia Tanskanen mukaan ympäristöasioita tulisi yrityksissä käsitellä kokonaisuutena, johon kuuluu ilmaston ja biodiversiteetin lisäksi myös elottoman luonnon monimuotoisuus.

”Näistä on puhuttu pitkään erillisinä asioina, mutta pitää ymmärtää, että luonto on luotu tasapainoiseksi. Jos yhdellä osa-alueella menee huonosti, se vaikuttaa muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen voi tehdä jonkin lajin elinolot mahdottomiksi. Tasapaino syntyy näiden kaikkien kolmen osa-alueen yhteisvaikutuksesta”, Pia Tanskanen sanoo.

Nollapäästöt tavoitteena 2040

Vuonna 2017 Nokian asettamiin ilmastotavoitteisiin kuuluivat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta. Vuonna 2019 yhtiö päivitti ilmastotavoitteensa tiukemmiksi sitoutumalla 1,5 asteen tavoitteeseen, ja nyt tavoite on nollata päästöt vuonna 2040.

”Nollatavoitteen merkitys on viime aikoina ymmärretty paremmin myös biodiversiteetin kannalta. Jos ilmastoasiaa ei hoideta, se nousee suurimmaksi biodiversiteettiajuriksi ohi maan ja luonnonvarojen käytön. Jos maapallo lämpenee liikaa, isoja alueita kuivuu ja niiden biodiversiteetti muuttuu rajusti”, Nokian ympäristöasiantuntija Jussi Isoaho kertoo.

”Ilmastoa voi ajatella globaalisti. Meillä on yksi ilmasto, mutta biodiversiteetti saattaa muuttua pienellä alueella ilmastonmuutoksen myötä korvaamattomasti ja nopeasti. Tieto biodiversiteetistä on lisääntynyt yrityksissä valtavasti, mutta monimutkaiset asiat vaativat yhä paljon perehtymistä.”

Oma puunkäyttö yllätti Nokian

Globaalina yhtiönä Nokia vaikuttaa maailman ilmastoon sekä bio- ja geodiversiteettiin käyttäessään energiaa, metalleja ja muovia. Toisaalta vaakakupissa on huomattava ilmastokädenjälki, kun Nokian teknologian ja infrastruktuurin mahdollistama digitalisaatio säästää monella tavalla energiaa ja luonnonvaroja.

Kun Nokia teki elinkaarianalyysiä 5G-tukiasemastaan ja laajensi tarkastelua biodiversiteettiin vaikuttavaan maankäyttöön, tulokset yllättivät. Jopa puolet tukiaseman valmistuksen aikaisesta biodiversiteettivaikutuksesta syntyi puusta tehdyistä tuotteista, kuten pakkauslavoista ja pahvilaatikoista.

”Pakkauksista voi tehdä sellaisenkin konkreettisen huomion, että turhaa ilmaahan ei kannata kuljettaa lentokoneilla tai laivoilla ollenkaan. Pakkauksista kannattaa pyrkiä tekemään yhä tiiviimpiä ja pienempiä – ei pelkästään kustannusten vaan myös ympäristön kannalta”, Jussi Isoaho sanoo.

Nokian tuotteita varastossa pakattuna puukehikkoihin ja puukeloihin.
Pakkauslavat ja pahvilaatikot synnyttävät merkittävän osan tukiaseman biodiversiteettivaikutuksesta. Pakkausten pienentäminen säästää paitsi kustannuksia myös ympäristöä. Kuva Nokian jakelukeskuksesta Hollannista (Jussi Isoaho, Nokia).

Termejä ja lyhenteitä ei pidä säikähtää 

Ympäristöasioiden ison kokonaisuuden, monimutkaisten termien ja lyhenteiden takaa löytyy usein yksinkertaisia ja ymmärrettäviä asioita. Nokian ympäristöasiantuntijat korostavat, että vaikeaselkoisuutta ei ole syytä säikähtää pienissäkään yrityksissä. Niin sanotulla maalaisjärjellä pääsee jo pitkälle, tärkeintä on toimia ja alkaa tehdä konkreettisia asioita.

”Moni pienikin yritys mittaa ja raportoi jo nyt energiankulutustaan, materiaalien käyttöään ja jätemääriään. Näin alkaa ymmärtää omaa ympäristövaikutustaan ja voi pienentää sitä: Miksi sähkölasku on näin iso? Miksi materiaaleista tulee isot kustannukset? Useinhan se, mikä on taloudellisesti järkevää toimintaa, on hyväksi myös ympäristölle”, Pia Tanskanen toteaa.

Tanskanen muistuttaa, että yritykset tuntevat oman toimialansa ja tuotteensa parhaiten ja voivat kysyä palveluita tai materiaaleja hankkiessaan erilaisia vaihtoehtoja. Ostotilanteessa voi esimerkiksi raaka-aineista saada nopeasti käsityksen, mitkä olisivat ympäristölle parhaita ratkaisuja.

Nokian ympäristöasiantuntija Jussi Isoahon mielestä on tärkeää, että yrityksestä löytyy tahtoa tarttua ympäristöasioihin. Niitä ei myöskään saisi jättää yhden ihmisen vastuulle pienessäkään yrityksessä.

Jussi Isoaho ottaa esimerkiksi yrityksen, jonka tuotteissa on paljon alumiinia.

”Jos aletaan käyttää raaka-ainetta, jossa on pienikin osa kierrätysalumiinia seassa, ympäristövaikutukset laskevat heti merkittävästi. Nythän on tulossa myös metalleja, jotka on tehty ilman hiilipäästöjä. Jos on intoa, tietoa löytyy varmasti. On tärkeää, että yrityksessä on tahto tehdä näitä asioita eivätkä ne ole vain yhden ihmisen juttu.”

Alumiini sopii konkreettiseksi esimerkiksi myös Nokialle, koska sitä käytetään muun muassa uusissa 5G-tuotteissa. Kun käytetään kierrätysmateriaalia, syntyy vähemmän ilmastopäästöjä, vähennetään kaivostuotannon tarvetta ja näin vaikutetaan positiivisesti myös geodiversiteettiin.

Toimenpiteitä yli koko arvoketjun

Pia Tanskanen painottaa ympäristötoimissa resurssi- ja energiatehokuutta ja suosittelee kiinnittämään huomiota koko arvoketjuun – jopa eri toimialojen välillä oleviin yhteyksiin.

”Meidän pitää tehdä toimenpiteitä koko arvoketjussa: oman toimintamme jokaisella osa-alueella, ostaessamme raaka-aineita ja komponentteja alihankkijoilta sekä keskusteluissa omien asiakkaidemme kanssa. Kun katsomme yli koko arvoketjun, voi listata varmaan kymmeniä ellei satoja pieniä ja isoja asioita, joita voimme tehdä.”

Yhdellä koodilla voi olla globaali vaikutus

Sähköenergiaa käyttäviä laitteita suunnittelevan ja valmistavan Nokian ympäristötyössä on erityisen tärkeää sen tuotteiden energiatehokkuus.

”Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämisessä omassa toiminnassamme. Toimimme 120 maassa, eikä esimerkiksi vihreän sähkön hankkiminen ole kaikkialla helppoa”, Pia Tanskanen kertoo.

Tanskanen sanoo, että yksittäisilläkin ihmisillä on iso mahdollisuus tehdä isoja asioita ihan normaalissa työssään. Jos esimerkiksi kehittää koodin, jonka avulla ympäri maailmaa käytössä oleva laite toimii energiatehokkaammin, voi tehdä merkittävän ympäristöteon.

Nokialaisten vinkit muille yrityksille: Näin alkuun biodiversiteettityössä

”Yrityksen ihmisiä kannattaa pyytää mukaan ideoimaan ympäristötoimia, heillä on paljon tietoa”, Jussi Isoaho sanoo.

Isoille yhtiöille tulee raportointivelvoite

Isot pörssiyhtiöt velvoitetaan ensi vuonna ensimmäistä kertaa raportoimaan vastuullisuustyöstään CSRD-direktiivin mukaisesti. Uuden kestävyysraportoinnin tavoitteena on muun muassa tehdä yritysten vastuullisuustoiminnasta läpinäkyvämpää ja raportoinnista vertailukelpoisempaa. Seuraavina vuosina velvoite alkaa asteittain koskea myös pienempiä yrityksiä.

Nokian asiantuntijat kannustavat toimimaan vastuullisuusasioissa vapaaehtoisesti ja etujoukoissa.

”Kun isot yhtiöt joutuvat raportoimaan ensin, vaatimukset alkavat siirtyä logistiikka- ja toimitusketjussa oleviin pienempiin yrityksiin. Siksi kannattaa pitää huolta omasta kilpailukyvystään olemalla valmiina ajoissa ja reagoida riittävän pian. Jos ilmastotavoitteita tai vastuullisuusteemoja ei ole otettu vakavasti, voi olla jopa mahdotonta päästä toimittajaksi jollekin isolle yritykselle”, Jussi Isoaho huomauttaa.

Pia Tanskanen sanoo, että kiinnittämällä huomiota omiin ympäristötoimiin ajoissa voi paremmin nähdä myös omat mahdollisuutensa.

”On paljon helpompi olla muovaamassa omaa toimintaansa itse, kuin että joku tulee templaten kanssa ja sanoo, että täytä tämä.”

Teksti: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala, Tuuli Nikki