Puolueet löysivät tekoälyn, mutta kuka johtaisi teknologiapolitiikkaa?
Puolueiden tuoreissa ohjelmissa on ymmärretty tekoälyn ja muiden kriittisten teknologioiden tärkeys, ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta vallitsee harvinainen yksimielisyys. Sen sijaan valtion digitaalinen peruskorjaus, teknologiapolitiikan johtaminen ja julkisiin hankintoihin perustuvat vientimahdollisuudet eivät esiinny yhdenkään puolueen ohjelmassa. Asiantuntijamme kävivät läpi viiden puolueen tuoreet ohjelmat teknologiapolitiikan näkökulmasta.
Suurvaltapelin kovinta valuuttaa ovat nykyään sirut, algoritmit ja laskentateho sekä joukko muita kriittisiä teknologioita. Niille perustuvien tuotteiden ja palveluiden saatavuus on välttämätöntä myös suomalaisille tehtaille, virastoille ja sairaaloille sekä turvallisuudelle.
Teknologia on vipu, jonka asento vaikuttaa merkittävästi talouteen ja turvallisuuteen. Siksi teknologiapolitiikka on noussut kohisten eri puolilla maailmaa talous- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle. Näin on tapahduttava myös Suomessa: kansantalouden pitkä horros, julkisen sektorin kasautuvat kestävyyshaasteet sekä nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö edellyttävät päättäjiltämme terävämpää ymmärrystä teknologiasta ja sen vaikutuksista.
Haasteista huolimatta harvalla maalla on yhtä hyvät lähtökohdat: Suomi kuuluu kansainväliseen kärkeen tekoälyssä, tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa, puolijohteissa, avaruusteknologiassa sekä suurteho- ja kvanttilaskennassa. Lisäksi valttejamme ovat arktiset ja puolustuskyvykkyydet, puhtaan siirtymän ratkaisut, datakeskukset sekä teollisuutta ja julkishallintoa uudistavat palvelut. Tämä antaa meille kokoamme suuremman roolin kansainvälisillä foorumeilla.
Vahvuudet eivät kuitenkaan lunasta itse itseään. Se vaatii päättäjiltä ennustettavaa sääntelyä, strategisia painotuksia, riittävää rahoitusta ja pitkäjänteistä toimeenpanoa.
Tätä taustaa vasten asiantuntijamme kävivät läpi kokoomuksen, SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton tuoreet ohjelmat. Artikkeleita täydennetään perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n ohjelmien analyysilla sen jälkeen, kun puolueet julkaisevat vaaliohjelmansa. Arvioimme ohjelmia kuuden teeman kautta: kriittiset teknologiat, valtion digitaalinen peruskorjaus, tekoäly- ja robotiikkasiirtymä, datateollisuus ja datatalous, julkiset hankinnat ja niiden vientimahdollisuudet sekä teknologiapolitiikan johtaminen.
SDP tunnistaa teknologian mutta pitää sitä varmuuden vuoksi silmällä
Teknologiateollisuuden arviot SDP:n tavoitteista:
👍 TKI-rahoitus 4 prosenttiin, tason säilyttäminen myös vuoden 2030 jälkeen ja kohdentaminen tutkimuksen lisäksi myös demonstraatiohankkeisiin. Yrityksissä olevan innovaatiopotentiaalin esiin saaminen.
👍 Kriittiset teknologiat tunnistettu: tekoäly, kvantti- ja siruteknologia, supertietokoneet sekä 6G. Suomalaisten yritysten osallistuminen EU:n teknologisen suvereniteetin rakentamiseen.
👍 Datatalouden jalostusarvon kasvattaminen, pk-yritysten digivalmiuksien vahvistaminen ja liiketoiminnan tositteiden digitalisoiminen.
👍 Teknologisten hiilensidontaratkaisujen käyttöönottaminen sekä puhtaiden ratkaisujen viennin edistäminen. Puolustusrahoituksen kohdentaminen teknologisiin innovaatioihin ja kaksikäyttöratkaisujen nykyistä parempi hyödyntäminen.
👍 Tekoäly terveydenhuollon diagnostiikassa ja tavoite reaaliaikaisesta hallinnosta.
Lisähuomiot: Ohjelman tekoälyluku on kirjoitettu enemmän riskienhallinnan kuin mahdollisuuksien kielellä, ja osaamista lukuun ottamatta tekoälysiirtymää vauhdittavat välineet puuttuvat. Ehdotettu digivero heikentäisi juuri sitä datataloutta, jonka varaan ohjelma kasvunsa rakentaa. Viranomaisdatan sitominen suomalaisiin palvelimiin on järeä keino, kun riskiperusteinen luokittelu ja yhteiseurooppalaiset pilvipalveluiden turvallisuusvaatimukset ajaisivat saman asian. Valtion digitaalinen peruskorjaus, teknologiapolitiikan johtaminen, datakeskukset ja julkisten hankintojen vientinäkökulma eivät esiinny ohjelmassa.
Kokoomus kirjoittaa teknologiasta sujuvasti, rahoituksesta niukemmin
Teknologiateollisuuden arviot kokoomuksen tavoitteista:
👍 Kriittiset teknologiat on nimetty kasvun moottoriksi: 6G, suurteholaskenta, puolijohteet, kyberturvallisuus, kvantti- ja avaruusteknologiat.
👍 TKI-rahoituksen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Painoa luvataan myös kaupallistamiseen sekä pk-yritysten digitalisoitumiseen.
👍 Miljardiluokan datakeskusinvestointien houkutteleminen ja datateollisuuden TKI-ekosysteemin rakentaminen. Suomen aseman vahvistaminen Euroopan tekoäly- ja suurteholaskennan keskittymänä.
👍 Tekoäly julkisen sektorin uudistajana: automaattisen päätöksenteon mahdollistaminen myönteisissä viranomaispäätöksissä, tekoälyagenttien käyttöönottaminen ja digikaksosten mahdollistaminen asiointia sujuvoittamaan.
👍 EU-sääntelystä kansalliseen lakiin vain vähimmäistaso. Reaaliaikatalouden ja digitaalisen identiteettilompakon edistäminen sekä digitaalisen viestinnän vahvan salauksen turvaaminen.
Lisähuomiot: Ohjelma on teollisuudelle tärkeitä teemoja ajatellen kattava, mutta kolme asiaa vaatii täydennystä. Valtion digitaalisen peruskorjauksen rahoitusmalli puuttuu, ja ilman sitä digitalisaatiopuhe on vaarassa jäädä säästöpaineiden armoille. Teknologiapolitiikan johtamiseen ohjelma ei ota kantaa ja lupaa vain ministeriörakenteen yleisluontoisen tarkastelun. Julkiset hankinnat ja julkisen sektorille kehitettyjen ratkaisujen vienti loistavat poissaolollaan, ja datakeskuksille tarjotaan kannusteiden sijasta uusia velvoitteita muun muassa pitkien sähkön hankintasopimusten muodossa.
Keskusta panisi tekoälyn töihin hetimiten, mutta rakenteet puuttuvat
Teknologiateollisuuden arviot keskustan tavoitteista:
👍 Tekoälyn tunnistaminen kasvun moottorina. Tekoälypohjaisten robottien käyttöönottoon investoiminen teollisuudessa. Tekoälyyn liittyvään koulutukseen panostaminen kaikilla tasoilla.
👍 Tekoälyn toimiminen julkisen sektorin ”tuottavuusrakettina” ja sen täysimääräinen hyödyntäminen sote-sektorilla. Kansallinen lupiin ja säädöksiin keskittyvä ohjelmatyö mahdollistamaan tekoälyratkaisujen turvallisen käyttöönoton.
👍 TKI-rahoituksen painottaminen korkean jalostusasteen toimialoille. Vähäpäästöisen teknologian kehittämisen ja kaupallistamisen sekä viennin nopeuttaminen.
👍 Tietoisuuden kasvattaminen datakeskeisen liiketoiminnan mahdollisuuksista keskittyen erityisesti pk-yrityksille tarjottaviin työkaluihin ja palveluihin. Datakeskusten positiivisten talousvaikutusten tunnistaminen. Terveysdatan tehokkaamman ja turvallisemman käytön mahdollistaminen.
👍 EU:n vähimmäistason ylittävän kansallisen sääntelyn purkaminen kahdessa vaalikaudessa.
Lisähuomiot: Ohjelman tekoälyoptimismi on tervetullutta, mutta rahoitus jää ilmaan. Ohjelma ei sitoudu T&K-rahoituksen parlamentaarisesti sovittuun 4 prosentin BKT-tavoitteeseen. Kriittisistä teknologioista mainitaan vain tekoäly. Valtion digitaalinen peruskorjaus, teknologiapolitiikan johtaminen, julkisiin hankintoihin perustuva vienti sekä reaaliaikatalous puuttuvat kokonaan. Datakeskusten kokonaisharkintaan perustuva luvitusmalli saattaa sujuvoittamisen sijaan luoda uusia hidasteita.
Vihreät vahvistaisi päättäjien ymmärrystä teknologiasta ja suitsisi tekoälyä
Teknologiateollisuuden arviot vihreiden tavoitteista:
👍 TKI-rahoituksen nostaminen kohti 4 prosentin tavoitetta rahoituslain mukaisesti. Innovatiivisten hankintojen lisääminen ja hankintojen hyödyntäminen eurooppalaisten digiratkaisujen markkinan vahvistamiseen.
👍 Suomen aseman vahvistaminen kriittisten teknologioiden kehittäjänä ja kaupallistajana. Teknologisten hiilinielujen edistäminen sekä uusien ydinvoimateknologioiden kuten pienydinvoiman tarpeettomien sääntelyesteiden purkaminen.
👍 Dataan ja tekoälyyn perustuvien, ennakoivien palveluiden kehittäminen ja uuden sukupolven robotiikan käyttöönottaminen julkisella sektorilla.
👍 Kvanttiturvallisiin salausmenetelmiin siirtyminen julkishallinnossa ja digitaalisen viestinnän salauksen heikennysten torjuminen.
👍 Päättäjien osaamisen ja julkisen keskustelun vahvistaminen teknologioiden nopeasta kehityksestä ja vaikutuksista.
Lisähuomiot: Tekoälyn hillintä verotuksella ja digivero rasittaisivat datataloutta. Tekoälyn sääntelyyn liittyvät ehdotukset ovat osin päällekkäisiä jo voimassa olevan EU-sääntelyn kanssa. Ehdoton vaatimus julkisten palvelujen riippumattomuudesta EU:n ulkopuolisista ratkaisuista nostaisi julkisen sektorin kustannuksia. Datakeskuksia, datataloutta, valtion digitaalista peruskorjausta ja teknologiapolitiikan johtamista ohjelma ei mainitse.
Vasemmistoliito panostaisi tutkimukseen ja tekisi valtiosta pilvipalveluiden tuottajan
Teknologiateollisuuden arviot vasemmistoliiton tavoitteista:
👍 TKI-rahoitustavoitteen asettaminen 5 prosenttiin BKT:sta. Innovaatio- ja tuotekehitystukien lisääminen tukemaan TKI-toiminnan laajentamista ja elinkeinorakenteen monipuolistamista.
👍 Tesin pääomitus ja Solidiumin omistusten suuntaaminen kasvuyritysten skaalautumisvaiheeseen.
👍 Riittävän yhteiskäyttöisen laskentakapasiteetin varmistaminen Suomessa ja EU:ssa.
👍 Pienydinreaktoreiden käytön selvittäminen vähäpäästöisen energian tuotantoon.
👍 EU-tason rahoituksen kasvattaminen digitalisaation ja strategisen autonomian vahvistamiseen.
Lisähuomiot: Ehdotettu digivero leikkaisi datatalouden investointimahdollisuuksia. Uusi kansallinen tekoälyn valvontaelin, koulutusdatan ennakkolupavaatimus, tekoälyn käytön rajoittaminen ilmastoperustein ja muu tekoälyn lisäsääntely sekä tekoälysektorin siirtäminen yhteiskunnalliseen omistukseen loisivat merkittäviä esteitä uuden yleiskäyttöisen teknologian kehitykselle ja hyödyntämiselle. Julkisomisteinen pilvi- ja muu digipalvelutarjonta siirtäisi julkisen sektorin ostajasta tuottajaksi kilpailluille markkinoille. Ei mainintoja tekoälyn lisäksi muista kriittisistä teknologioista. Teknologiapolitiikan johtaminen puuttuu.
Erottautumisen paikka tarjolla
Ohjelmissa on paljon hyvää. Tekoälyn tulo on selvästi havahduttanut puolueet: teknologia-asiat saavat enemmän palstatilaa kuin aiemmissa ohjelmissa. TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta yhdistää jo neljää puoluetta viidestä, mikä kertoo parlamentaarisesti sovitun linjan pitävyydestä. Seuraava askel on kohdentaa kasvava rahoitus kriittisiin teknologioihin ja tutkimustulosten kaupallistamiseen siten, että laboratorioista syntyy vientituotteita.
Yllättävin havainto on se, ettei yksikään puolue aja valtion digitaalisen peruskorjauksen rahoitusratkaisuja ja teknologiapolitiikan johtamisen vahvistamista. Yksikään puolue ei toisaalta vastustakaan niitä. Politiikassa on harvoin tarjolla näin edullista erottautumisen paikkaa. Olisi yllättävää, jos kukaan ei tartu tähän mahdollisuuteen.
Vaaliohjelmia viimeistellään parhaillaan. Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031 tarjoavat valmiin työkalupakin: teknologiapolitiikasta ja digiasioista vastaava ministeri ja tämän johtama uusi ministeriö, hallituskaudet ylittävä investointisuunnitelma valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden tietojärjestelmien uudistamiseen, tekoälyn ja robotiikan kansallinen muutosohjelma, datakeskusten kilpailukykyinen sähköveromalli ja TKI-ekosysteemi sekä julkisten hankintojen valjastaminen vientiin – sekä joukko muita konkreettisia politiikkavälineitä.
Teknologiapolitiikka on Suomelle kohtalon kysymys. Tavoitteeksi on asetettava, että Suomi on vuonna 2035 Euroopan johtava maa teknologiaan perustuvassa liiketoiminnassa. Valinnat tehdään seuraavassa hallitusohjelmassa. Puolueilla on vielä hyvin aikaa hioa askelmerkkejään ennen kuin suuntaavat vaaliteltoille ja lopulta hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Lisätietoja
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Malinen Sanna
Johtaja, teknologiajohtaja, Uudet teknologiat ja osaaminen Teknologiateollisuus ryDigitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.