Suomalaisnuorten onnistumiset ilahduttavat – Matemaattisen osaamisen vahvistamiseksi on tehtävä se mitä on luvattu
Uusi lukuvuosi on jälleen alkamassa. Kouluihin palaa toivottavasti levänneitä ja innostuneita oppilaita ja opettajia. Kesän aikana saimme iloisia osaamisuutisia: Suomalaiset nuoret, erityisesti tytöt, ovat maailman parhaimmistoa luovan ajattelun alueella. Lisäksi Suomen joukkue pärjäsi erinomaisesti matematiikkaolympialaisissa: tuomisina oli kahden mitalin lisäksi maanosan parhaalle tytölle myönnettävä Maryam Mirzakhani -erikoispalkinto.
Kun luovaan ajattelukykyyn yhdistetään vahva matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, voimme katsoa turvallisin mielin tulevaisuuteen, jossa Suomi rakentaa kestävämpää maailmaa.
Hallitusohjelmassa sitouduttiin vahvasti kansallisen LUMA-strategian toimeenpanoon. Strategia on suunniteltu vahvistamaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian osaamista. Paikallisesti tapahtuu jo paljon, mutta nyt päättäjien on aika nostaa matemaattisen osaamisen vahvistaminen myös strategiseen keskiöön valitsemalla toimenpiteistä vaikuttavimmat toimeenpantaviksi vielä tämän hallituskauden aikana. Toivottavasti hallitus tekee tarvittavat päätökset syyskuun budjettiriihessä.
”Nyt päättäjien on aika nostaa matemaattisen osaamisen vahvistaminen myös strategiseen keskiöön.”
Tärkeä tavoite on nostaa luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen taso 2000-luvun alun tasolle. Siinä riittääkin tekemistä. Tämä vaatii opetuksen ja tuen resurssien lisäämistä, jotta kaikille taataan vähintään perustaitojen hallinta. Hallitus on päättänyt lisätä yhden matematiikan tunnin toiselle vuosiluokalle, eli suunta on oikea, mutta tämä ei vielä riitä.
Kouluissa on tärkeää alkaa systemaattisesti kiinnittää huomioita matematiikan perustaitoihin. Tämä tarkoittaa kolmea tärkeää asiaa: harjoittelemista, harjoittelemista ja harjoittelemista! Oppiaineen kumuloituvan luonteen vuoksi hyvä perustyö korjataan satona myöhempinä vuosina. Matematiikassa olennaista on vahvistaa positiivista suhtautumista laskemiseen ja ruokkia oppilaan matemaattista minäpystyvyyttä.
”Opettajien LUMA-osaaminen voitaisiin nostaa vakiokalustoksi opetushenkilöstön täydennysrahoitukseen.”
Osaamistasomme nosto vaatii huomion kiinnittämistä myös opettajien osaamiseen. Ehdotan, että LUMA-osaaminen nostettaisiin vakiokalustoksi opetushenkilöstön täydennysrahoitukseen, jota Opetushallitus vuosittain myöntää. Tämä vahvistaisi koulutusten järjestäjien mahdollisuuksia sitoutua opettajien osaamisen vahvistamiseen pitkäjänteisesti ja antaisi myös opettajille tulevaisuususkoa suunnitella ammatillista kehittymistään.
Oppimisen iloa kaikille!
Pöntynen Leena
Johtaja, osaamispolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryLisää aiheesta:
Osaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.