Suomi lisää vientiyritysten epävarmuutta omilla päätöksillään
Vientiyritykset ovat seuranneet valtion budjetin ympärillä käytävää keskustelua erittäin huolestuneina. Kun muualla Euroopassa mietitään kuumeisesti, miten eri maat voisivat houkutella yrityksiä ja investointeja, Suomessa keskustellaan siitä, miten omaa toimintaympäristöämme voisi heikentää.
Olemme yhtä aikaa sekä leikkaamassa yritystukia että nostamassa erilaisia veroja erityisesti tietyille toimialoille. Yritystukien ja vastaavien toimien kriittinen arviointi on toki perusteltua. Suomesta riippumattomista kansainvälisistä syistä on kuitenkin olennaista ymmärtää, että juuri nyt on erittäin huono hetki omaehtoisesti heikentää Suomen kilpailukykyä tai lisätä toimintaympäristön epävakautta.
Valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja työpaikoista on voimistunut Euroopassa ja muuttunut luonteeltaan pysyväksi. Jo tämä on omiaan lisäämään Suomen vientiyritysten vaikeuksia, mutta kaupan päälle tämänhetkinen geo- ja kauppapolitiikka tekee toimintaympäristöstä erittäin arvaamatonta. Euroopassa vallitsevien turvallisuuspoliittisten kriisien lisäksi Trumpin hallinnon äkilliset ja ennakoimattomat tullipäätökset luovat suomalaisille vientiyrityksille merkittävää epävarmuutta. Heti USA:n ja EU:n välisen tullisopimuksen jälkeen yritykset saivat tiedon uusista teräs- ja alumiinitulleista ja jopa 100 prosentin lisätullista lääketeollisuuteen. Mahdollisista uusista tulleista ei näytä olevan mitään takeita.
Tulliruletille Suomi ei voi mitään, mutta me voimme vaikuttaa kotimaiseen teollisuuspolitiikkaan ja sen luotettavuuteen. Jo se, että suuren epävarmuuden hetkinä valtion johdossa flirttaillaan T&K-kannustimen heikentämisellä, erilaisilla lisäveroilla ja yritystukien leikkauksilla, romuttaa yritysten luottamusta Suomen investointiympäristöön. Hallituksen tulisikin noudattaa sen omaa, pitkäjänteistä teollisuuspoliittista strategiaansa ja toimia yhtä johdonmukaisesti kuin se vielä viime kehysriiheen saakka teki. Hallitus on tehnyt useita esityksiä, jotka luovat kasvun edellytyksiä. Päätös hiilineutraalisuustavoitteen säilyttämisestä sekä T&K-panostusten kasvattaminen ja puhtaaseen siirtymään kannustavat investointiohjelmat ovat oikeita signaaleja.
”Hallituksen tulisi noudattaa sen omaa, pitkäjänteistä teollisuuspoliittista strategiaansa.”
Esimerkkejä huolestuttavista, Suomessa suunnitelluista toimista ovat sekavan yritystukikeskustelun lisäksi yhtäaikainen kaivosmineraaliveron nelinkertaistaminen ja kaivosten siirtäminen ylempään sähköveroluokkaan. Molemmat toimet heikentävät investointien kannattavuutta ja niiden todennäköisyyttä, lyhentävät kaivosten käyttöikää ja kaventavat Suomen huoltovarmuutta. Lisäksi suunnitellut verotoimet hidastavat alan sähköistymistä ja vaikeuttavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Myös datakeskusten sähköverohuojennuksesta luopuminen olisi virhe. Suomessa sijaitsevat Euroopan vihreimmät datakeskukset, ja ne tukevat uusiutuvan energian investointeja, kysyntäjoustoa ja hukkalämmön hyödyntämistä. Verotuksen kiristäminen vaarantaisi koko ekosysteemin kehityksen ja ajaisi investointeja Ruotsiin ja Norjaan. Veroluokan kriteereitä tulisi ennemminkin kehittää, jotta Suomi vahvistaisi asemaansa kestävien datakeskusten maana.
Suomi on teknologiateollisuuden varassa elävä maa. Ala vastaa yli puolesta tavara- ja palveluviennistämme, työllistää satoja tuhansia suomalaisia ja luo ratkaisuja, jotka auttavat koko maailmaa vähentämään päästöjä. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen on yritysten toimintaympäristö Suomessa ja millaisia signaaleja poliittiset päätökset välittävät.
Toimialamme on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2035, ja yritysten ostoenergian päästöt ovat vähentyneet jo lähes 50 prosenttia. Alan todellinen kilpailuetu piilee hiilikädenjäljessä eli ratkaisuissa, joiden avulla asiakkaat ympäri maailmaa voivat vähentää omia päästöjään. Teknologiateollisuusyritysten viesti on, että tätä työtä on tuettava ennustettavalla ja vakaalla politiikalla.
Suomen talouden ainoa kestävä tie nojaa vientiin ja investointeihin. Kasvun tukijalkana on vakaa, ennakoitava ja pitkäjänteisesti oikeaan suuntaan kehittyvä toimintaympäristö. Oikea suunta on kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaaseen siirtymään, tutkimukseen ja osaamiseen.
Lisätietoja
