Tariffikierre uhkaa jälleen – Elokuusta voi tulla käännekohta
Yhdysvaltojen presidentti Trump antoi EU:lle odotetun ilmoituksen 30 %:n tuontitulleista. Kyse on Trumpin hallinnon linjauksesta, jossa Yhdysvallat hakee tasapainoa kauppakumppaneidensa kanssa kiristämällä tullipolitiikkaa erityisesti niiden maiden osalta, joilla on ylijäämää Yhdysvaltoihin suuntautuvassa kaupassa.
EU käy yhä neuvotteluja tilanteen rauhoittamiseksi. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka estäisi tullien laajenemisen – aikapaine on todellinen. Mikäli sopua ei synny, elokuussa voimaan astuvat korotukset koskettavat myös suomalaisia vientiketjuja. Kyse ei ole pelkästään tariffiprosenteista, vaan laajemmasta epävarmuudesta, joka kaventaa investointihalukkuutta ja pakottaa yritykset uudelleenjärjestelemään toimitusketjujaan. Jos kauppasopimus syntyy, se ei itsessään estä tullien käyttöönottoa. Etelä-Korealla on kattava vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa ja silti maan vientiä rasittavat erittäin korkeat tullit.
Kyse ei ole pelkästään tariffiprosenteista, vaan laajemmasta epävarmuudesta, joka kaventaa investointihalukkuutta ja pakottaa yritykset uudelleenjärjestelemään toimitusketjujaan.
Samanaikaisesti lukuisat maailmanmarkkinat ovat saaneet uusia tuontitulliprosentteja Yhdysvalloilta. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat Japanin ja Etelä-Korean tullit sekä Brasilian vastaanottama 50 prosentin tuontitulli. Ensireaktiot näkyvät jo valuutta- ja pääomamarkkinoilla.
Mitä nämä signaalit kertovat? Ensinnäkin, globaalin kaupan logiikka on palaamassa nollasummapelin muotoon. Toiseksi, tullipolitiikka on nyt entistä suoremmin liitetty kansallisiin sisäpoliittisiin kamppailuihin. Kolmanneksi, EU:n rooli on kriittinen, mutta se ei voi luottaa perinteiseen ”sääntöpohjaiseen järjestelmään” tilanteissa, joissa kumppanit pelaavat toista peliä.
Suomalaiselle teknologiateollisuudelle tilanne on muistutus geotalouden nopeista käänteistä. Erityisesti pk-yrityksille tullikiistat näyttäytyvät viiveellä, mutta vaikutukset voivat olla syviä. Tullit iskevät paitsi suoraan tuotteiden hintaan myös kilpailukykyyn, toimitusvarmuuteen ja liiketoimintaympäristön ennakoitavuuteen.
Miten yrityksen kannattaa toimia nyt?
- Riskikartoitus: Vientiketjujen ja asiakkaiden altistuminen Yhdysvaltain markkinoille kannattaa tunnistaa, samoin logistiikkakanavien vaihtoehdot.
- Seuranta ja vaikuttaminen: Teknologiateollisuus seuraa EU:n neuvotteluasemia ja pitää yhteyttä keskeisiin päätöksentekijöihin. Jäsenyrityksiltä saatu tieto auttaa välittämään käytännön signaaleja.
- Skenaariotyö ja varautuminen: Kesän aikana on hyvä tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia – myös niitä, joissa protektionismi voimistuu ja tuotantoketjut lyhenevät.
Maailma ei pysähdy, vaikka politiikka mutkistuu. Siksi strateginen ketteryys ja varautuminen ovat nyt tärkeämpiä kuin pitkään aikaan.
Lisätietoja
Koskela Akseli
Johtaja – Ennakointi ja varautuminen Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.