Muuttuvan maailman haasteisiin on vastattava uuden ajan teollisuuspolitiikalla
Kasvavat geopoliittiset jännitteet, käynnissä olevat sodat ja yhä vaarallisemmaksi muuttuva ilmaston lämpeneminen edellyttävät uudenlaisia toimia sekä valtiolta että yrityksiltä. Suomi tarvitsee kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä.
Päivitetty 24.06.2025 klo 16:20
Teollisuuden toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan: vihreä siirtymä, digitalisaatio, valtiontuet, sota Euroopassa, Euroopan puolustuksen, iskunkestävyyden ja turvallisuuden vahvistaminen sekä vastakkainasettelu ja vaikea ennakoitavuus kansainvälisessä kauppapolitiikassa haastavat vanhat toimintatavat ja avaavat samalla uusia mahdollisuuksia.
Joulukuussa 2024 julkaistu Suomen teollisuuspoliittinen strategia, eduskunnassa kevään 2025 aikana käsitelty teollisuuspoliittinen selonteko ja puoliväliriihen kasvua vauhdittavat päätökset ohjaavat Suomen teollisuuspolitiikan suuntaa tulevina vuosina.
Teknologiateollisuuden tavoitteet teollisuuspolitiikan toteutukselle ovat seuraavat:
- Vientiteollisuuden kasvu on tärkein päämäärä, joka vahvistaa Suomen taloutta ja hyvinvointia
Nykyisen vientiteollisuuden uudistuminen, tulevaisuuden kilpailukyky ja kasvu ovat uuden teollisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Suomessa on kymmeniä teollisuusyrityksiä, jotka ovat omassa markkinasegmentissään maailman parhaita, ja näin pitää olla myös tulevaisuudessa.
Kestävän uudistumisen ytimessä ovat tuottavuuden ja jalostusarvon parantaminen. Puhtaaseen siirtymään liittyvät kestävyysvaatimukset avaavat suomalaisille yrityksille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomi myös houkuttelee investoimaan kestävään liiketoimintaan: meiltä löytyy edullista puhdasta energiaa, vahva energiainfrastruktuuri – jota kehitetään edelleen – paljon puhdasta vettä, luonnonvaroja sekä viileä ilmasto.
Suomi on kärkijoukossa useimmissa EU:n määrittelemissä kriittisissä teknologioissa, jotka pääsääntöisesti tukeutuvat digitalisaatioon. Langattomat verkot, tekoäly, puolijohteet, fotoniikka, kvanttiteknologia, avaruusteknologia ja kyberteknologia mahdollistavat sekä älykkäiden laitteiden kehittämisen ja kilpailukykyisen tuotannon että uusien digitaalisten palvelujen ja liiketoimintamallien luomisen. Digitaaliset kaksikäyttöteknologiat mahdollistavat myös tehokkaan puolustuksen ja varautumisen.
Hallituksen esittämät toimenpiteet tekoälyosaamisen vahvistamiseksi ovat kannatettavia. Kilpailukykyä myös muissa kriittisissä teknologioissa on vahvistettava ja samalla edistettävä kaikin voimin EU:n aidon digitaalisen sisämarkkinan rakentamista.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimiala julkaisi vuonna 2024 kasvustrategian, joka tähtää toimialan liikevaihdon kolminkertaistamiseen 10 vuodessa Suomen vahvuuksia hyödyntäen. Syyskuussa 2025 julkaisemme liikkuvien työkoneiden kasvustrategian, joka tulee myös tähtäämään erittäin merkittävään kasvuun. Kasvustrategioiden toimenpiteiden toteuttaminen vauhdittaa ratkaisevasti Suomen talouden kasvua ja julkisen talouden tasapainoa, ja niiden tulee olla sekä maan hallituksen että yritysten prioriteettilistan kärjessä.
Datateollisuus on uusi kasvuala, joka on synerginen sekä puolijohdealan kasvun että datakeskusten ympärille kehitettävän uuden liiketoiminnan kanssa. Tarvitsemme selkeät suuntaviivat datateollisuuden kasvattamiselle. Datakeskukset lisäävät myös Suomen resilienssiä ja strategista painoarvoa.
Puolustusteollisuus on tärkeä osa Suomen teollisuutta, huoltovarmuutta ja turvallisuutta, ja G2G-toiminnon luominen alan viennin vauhdittamiseksi tulee toteuttaa nopeasti.
Yritysten kasvun rahoitus on tärkeä osa teollisuuspolitiikkaa. Yhteisöveron alennus houkuttelee yrityksiä investoimaan Suomeen. TESI- ja Finnvera-uudistukset ja määräaikaiset vihreän siirtymän investointi- ja verotuet ovat tärkeitä. Myös pk-yritysten kasvun rahoitusta tulee tukea uusin toimenpitein, kuten mahdollistamalla pysyvästi vapaa poisto-oikeus, sekä tukemalla myös pk-yritysten digitaalista ja vihreää siirtymää edistäviä investointeja. - Julkisten T&K-lisäinvestointien suuntaus yritysvetoisen tutkimuksen tukemiseen
Teollisuuden tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä lähde on aineeton pääoma. Uudistuminen tapahtuu tutkimus- ja kehitysinvestointien kautta, näistä yritysten osuus Suomessa on kaksi kolmannesta. Yritysten johtama T&K-toiminta tähtää uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoiminnan kasvuun, joten sen vaikuttavuus Suomen talouskasvuun on nopeaa.
Parhaita kasvuteemoja ovat ne, joihin yritykset ovat valmiita investoimaan. Suomalainen veturiyritysmalli on osoittautunut tulokselliseksi ja tehokkaaksi, ekosysteemejä luovaksi ohjelmaksi, johon myös startup- ja kasvuyritykset osallistuvat. Malli tulee viedä myös EU:n tutkimusrahoituksen instrumentiksi.
Teollisuuspoliittisen strategian mukaisesti valtion lisääntyvät T&K-investoinnit tulee suunnata pääosin yritysvetoiseen tutkimustoimintaan, jotta ne vivuttavat tehokkaasti yritysten omia lisäpanostuksia tutkimuksen kautta uuteen liiketoimintaan. Lisäksi T&K-verovähennystä tulee laajentaa kattamaan yritysten investointeja aineettomaan pääomaan ja digitaalisiin teknologioihin. Tarvitaan myös uusia rahoitustyökaluja tutkimustulosten nopeaan tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja skaalaukseen markkinoille. - Suomalaisten koulutustasoa tulee nostaa merkittävästi ja työvoiman määrää lisätä
Työelämän vaatimusten kasvu edellyttää koulutuksen laadun parantamista, koulutustason nostamista ja elinikäistä oppimista. T&K-rahoituksen lisääminen edellyttää lisää osaavia tekijöitä. Teknologiateollisuuden korkeakoululinjauksen mukaan tulevaisuudessa 70 prosenttia ikäluokasta tulisi olla korkeakoulutettuja tai korkeakouluasteen opintokokonaisuuksia suorittaneita. Pelkästään teknologiateollisuuden kasvun osaajatarpeesta nyt jo 65 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin, ja osaamisvaatimukset kasvavat koko yhteiskunnassa. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tulee siksi lisätä pysyvästi ja suunnata puoliväliriihessä määriteltyä laajemmin osaajatarvealoille. Lisäksi tarvitaan uusia, tutkintoja pienempiä osakokonaisuuksia oppilaitoksiin, oppisopimusmallin laajentamista, parempaa osaamistarpeiden ennakointia ja ulkomaisten tutkintojen vertailtavuuden parantamista.
Suomen vanheneva väestö ei riitä tulevaisuuden työntekijätarpeisiin. Kehysriihen päätökset ulkomaisten asiantuntijoiden lähdeveron alentamisesta ja soveltamisesta suomalaisiin paluumuuttajiin, maahantuloprosessien ja kotouttamisen sujuvoittaminen sekä työsuhdekannustimien joustavoittaminen ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Kansainvälistä rekrytointia tulee vahvistaa kohdennettuna EU- ja ETA-maihin sekä valittuihin kumppanimaihin Euroopan ulkopuolelta. Huoltosuhteen tasapainottamiseksi työntekijöiden nettomaahanmuuton tulisi tulevina vuosikymmeninä olla keskimäärin yli 40 000 työikäistä vuodessa.
Lisätiedot:
Johto Talous ja kestävä kasvu