Tekniikan alan korkeakoulutuksen hakijamäärä kasvaa – naisten osuus saisi kehittyä reippaammin
Tekniikan ja ICT-alan vetovoima on kasvanut naishakijoiden keskuudessa viime vuosina, mutta vauhti on liian hidas. Uusien osaajien tarve teknologiateollisuudessa on suuri, mikä korostaa tarvetta alan monimuotoistumiselle.
Kevään 2024 yhteishaussa tekniikan ja ICT-alan koulutukseen hakeneista 28 prosenttia oli naisia. Naishakijoiden osuus laski yhden prosenttiyksikön viime vuodesta, jolloin rikottiin ennätyksiä. Tekniikka on edelleen harvojen naisten ykkösvalinta. Ensisijaisesti naiset hakevat yliopistoissa etenkin yhteiskuntatieteellisille sekä kaupallisille aloille ja ammattikorkeakouluissa terveys- ja hyvinvointialoille.
Laajan selvityksemme mukaan teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä vuosittain noin 13 300 uutta työntekijää, joten töitä riittää monenlaisille osaajille. Kansainvälisten selvitysten mukaan yritykset menestyvät sitä paremmin, mitä monimuotoisempia ne ovat. Tämän vuoksi alan naisistuminen ja monipuolistuminen on paitsi toivottavaa myös hyödyllistä.
– On ilahduttavaa, että naisten osuus on ollut kasvu-uralla viime vuosina. On kuitenkin toivottavaa, että ala kiinnostaisi nykyistäkin laajemmin mahdollisimman erilaisia osaajia. Henkilöstön monimuotoisuus on keino varmistaa, että yritys saa laaja-alaisen osaamisen ja työpanoksen käyttöönsä, sanoo Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.
Naisten osuus hakijoista korkeampi yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa
Ensisijaishakijoiden keskuudessa naiset hakeutuivat tänä vuonna yliopistoihin ammattikorkeakouluja runsaammin osuuksin. Naisten osuus sekä tekniikan että ICT:n alojen hakijoista laski ammattikorkeakoulutuksessa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.
Korkeakoulutuksessa tekniikan ja ICT:n aloille pyrkivien naisten ja miesten osuuksissa on siis edelleen suuria eroja. Tekniikan alan yliopistokoulutuksessa ensisijaisista hakijoista oli kevään 2024 yhteishaussa naisia 37 prosenttia ja ICT-alan koulutuksissa 31 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa vastaavat luvut olivat 22 ja 30 prosenttia.
Eläköityvien määrä lisää korkeakoulutuksen tarvetta
Suomen- ja ruotsinkieliseen tekniikan ja ICT:n korkeakoulutukseen oli kokonaisuudessaan noin 30 600 ensisijaista hakijaa. Vastaava luku oli viime vuonna 30 000, joten trendi on noususuhdanteinen, mutta valitettavan hidas.
Teknologiateollisuuden palkkatiedustelun mukaan toimialan palveluksesta siirtyy eläkkeelle vuosittain noin 6 000 henkilöä ja määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Erityisesti eläköityvien toimihenkilöiden määrä kasvaa, ja eläköityvän henkilön saappaisiin tarvitaan yhä useammin korkeakoulutettu osaaja.
Toivottua kasvua toisella asteella kone- ja tuotantotekniikassa
Ammatillisen koulutuksen osalta laskua on ollut edelleen tekniikan ja ICT:n ensisijaishakijoiden määrässä. Positiivisena voidaan sen sijaan pitää jo muutamana vuonna tapahtunutta kasvua kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärissä. Suunta on oikea, sillä kyseisen alan osaajista on suuri pula.
– Ammatillisella puolella meillä on kaksi erityistä huolta. Ensimmäinen näistä on se, että neljännes valmistuneista on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Selvitämme paraikaa työttömyyden syitä yhteistyössä Teollisuusliiton ja HAMK Edun kanssa. Toiseksi vain pieni osa ammatillisista osaajista jatkaa tekniikan puolella korkeakouluihin. Laajentuvan korkeakoulutuksen sekä osaajatarpeen vuoksi tämä väylä pitäisi virittää parempaan kuntoon, Pöntynen korostaa.
Teksti: Jenna Laine
Grafiikat: Daniel Forsman
Kuva: Liisa Takala